Barentsin alueen strateginen merkitys geopolitiikan näkökulmasta
Aikio, Juha-Mikael (2009-03)
Aikio, Juha-Mikael
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Strategia
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 92
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2009
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014060526300
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014060526300
Tiivistelmä
Barentsin alueella nähdään olevan kasvava strateginen merkitys Venäjälle, Norjalle, EU:lle
ja Yhdysvalloille. Barentsinmerellä on tulevaisuuden kannalta tärkeitä energialähteitä sekä
pohjoiseen on avautumassa uusi merireitti joka lyhentää matkaa Euroopasta Aasiaan
huomattavasti. Geopolitiikalla on edelleen suuri merkitys käsiteltäessä Barentsin alueen
kansainvälistä politiikkaa.
Tämä tutkimus on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimusongelma on: Mikä on Barentsin alueen
strateginen merkitys siellä toimiville valtioille? Tutkimus vertailee eri valtioiden strategioita
Barentsin alueella ja pyrkii tekemään johtopäätöksiä valtioiden välisen yhteistyön
mahdollisuuksista geopolitiikan viitekehyksessä. Tavoitteena on luoda geopolitiikan
käsitteiden avulla kokonaiskuva Barentsin alueen tilanteesta.
Tutkimusmenetelmänä on asiakirja ja kirjallisuus tutkimus. Näkökulmana on geopolitiikka
joka ymmärretään poliittisten, sotilaallisten ja taloudellisten intressien analysointina ja konstruointina maantieteellisessä tilassa. Geopolitiikka perustuu todellisiin maantieteellisiin realiteetteihin sekä yleisiin ja perinteisiin mielikuviin, jotka ilmenevät teksteissä ja retoriikassa.
Lähteinä on käytetty geopolitiikkaa käsittelevää teoreettista kirjallisuutta sekä nykypäivän
poliittisia kirjoittajia. Barentsin aluetta on tarkasteltu sen historiaa ja politiikkaa käsittelevien
teosten ja artikkeleiden kautta.
Tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtopäätöksiä ovat, että Barentsin alue on tällä hetkellä
muutoksessa ja sen strateginen merkitys on kasvussa. Pohjoisten jääalueiden sulaminen avaa
pääsyn Barentsin meren energialähteille ja avaa uuden meriväylän pohjoiseen. Nämä ovat
globaalilla tasolla merkittäviä muutoksia ja voivat aiheuttaa kiistoja eri valtioiden välillä.
Tällä hetkellä tilanne alueella on rauhallinen ja yhteistoiminta jatkuu hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta jokainen tuntuu varautuvan siihen, että kaikki ei menekään niin hyvin.
Norja ja Venäjä ovat Barentsin alueen keskeisimmät toimijat ja niille alueen strateginen merkitys
on kaikkein suurin. Suomi ja Ruotsi pitävät pohjoisia alueitaan periferiana eikä niiden
merkitystä pidetä korkeana. Euroopan unionilla on oma pohjoinen ulottuvuus aloitteensa
mutta ainakaan vielä unioni ei ole ollut valmis panostamaan käytännön tasolla Barentsin alueeseen. Alueen strateginen merkitys on tiedostettu unionissa jollain tasolla mutta nähdään
kaikesta huolimatta periferiana. Yhdysvallat on vasta heräämässä virallisen politiikan tasolla
arktisten alueiden merkitykseen ja Barentsin alue edustaa vain pientä osaa Yhdysvalloille
merkittävästä arktisesta alueesta. Yhdysvaltojen mielenkiinto on kohdistunut enemmänkin
kiistaan Luoteisväylän hallinnasta Kanadan kanssa.
ja Yhdysvalloille. Barentsinmerellä on tulevaisuuden kannalta tärkeitä energialähteitä sekä
pohjoiseen on avautumassa uusi merireitti joka lyhentää matkaa Euroopasta Aasiaan
huomattavasti. Geopolitiikalla on edelleen suuri merkitys käsiteltäessä Barentsin alueen
kansainvälistä politiikkaa.
Tämä tutkimus on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimusongelma on: Mikä on Barentsin alueen
strateginen merkitys siellä toimiville valtioille? Tutkimus vertailee eri valtioiden strategioita
Barentsin alueella ja pyrkii tekemään johtopäätöksiä valtioiden välisen yhteistyön
mahdollisuuksista geopolitiikan viitekehyksessä. Tavoitteena on luoda geopolitiikan
käsitteiden avulla kokonaiskuva Barentsin alueen tilanteesta.
Tutkimusmenetelmänä on asiakirja ja kirjallisuus tutkimus. Näkökulmana on geopolitiikka
joka ymmärretään poliittisten, sotilaallisten ja taloudellisten intressien analysointina ja konstruointina maantieteellisessä tilassa. Geopolitiikka perustuu todellisiin maantieteellisiin realiteetteihin sekä yleisiin ja perinteisiin mielikuviin, jotka ilmenevät teksteissä ja retoriikassa.
Lähteinä on käytetty geopolitiikkaa käsittelevää teoreettista kirjallisuutta sekä nykypäivän
poliittisia kirjoittajia. Barentsin aluetta on tarkasteltu sen historiaa ja politiikkaa käsittelevien
teosten ja artikkeleiden kautta.
Tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtopäätöksiä ovat, että Barentsin alue on tällä hetkellä
muutoksessa ja sen strateginen merkitys on kasvussa. Pohjoisten jääalueiden sulaminen avaa
pääsyn Barentsin meren energialähteille ja avaa uuden meriväylän pohjoiseen. Nämä ovat
globaalilla tasolla merkittäviä muutoksia ja voivat aiheuttaa kiistoja eri valtioiden välillä.
Tällä hetkellä tilanne alueella on rauhallinen ja yhteistoiminta jatkuu hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta jokainen tuntuu varautuvan siihen, että kaikki ei menekään niin hyvin.
Norja ja Venäjä ovat Barentsin alueen keskeisimmät toimijat ja niille alueen strateginen merkitys
on kaikkein suurin. Suomi ja Ruotsi pitävät pohjoisia alueitaan periferiana eikä niiden
merkitystä pidetä korkeana. Euroopan unionilla on oma pohjoinen ulottuvuus aloitteensa
mutta ainakaan vielä unioni ei ole ollut valmis panostamaan käytännön tasolla Barentsin alueeseen. Alueen strateginen merkitys on tiedostettu unionissa jollain tasolla mutta nähdään
kaikesta huolimatta periferiana. Yhdysvallat on vasta heräämässä virallisen politiikan tasolla
arktisten alueiden merkitykseen ja Barentsin alue edustaa vain pientä osaa Yhdysvalloille
merkittävästä arktisesta alueesta. Yhdysvaltojen mielenkiinto on kohdistunut enemmänkin
kiistaan Luoteisväylän hallinnasta Kanadan kanssa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]