Yhdysvaltojen ja koalition joukkojen tappiot Afganistanin sodassa 19.10.2001 - 31.12.2009
Kulppi, Juha-Matti (2011-05)
Kulppi, Juha-Matti
Sotahistorian laitos
Sotahistoria
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 1
05 / 2011
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202141378
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202141378
Tiivistelmä
Työn aiheena on Yhdysvaltojen ja koalition joukkojen tappiot Afganistanin sodassa 2001 –
2009. Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat aloittivat sotilaalliset operaatiot
Afganistanissa nopeasti. Aluksi operaatio sai nimen ”Infinite Justice”, joka melko pian
muutettiin ”Enduring Freedomiksi”. Afganistanin operaation alkuperäisenä tavoitteena oli
vaihtaa Afganistanin hallinto ja tuhota maassa olevat Al-Qaidan ja Talibanin aseellisetvoimat.
Nämä tavoitteet saavutettiin varsin nopeasti. Vuoteen 2002 loppuun mennessä Taliban ja Al-
Qaida oli sotilaallisesti lyöty Afganistanissa. Tärkeimpiä johtohenkilöitä ei kuitenkaan saatu
eliminoitua ja tappion ollessa varma Talibanin ja Al-Qaidan edustajat siirtyivät heimoalueelle
Pakistaniin. Vuodesta 2003 alkaen Afganistanin sotaa voidaan pitää kumouksellisena sotana,
jossa kapinalliset yrittävät kukistaa vallalla olevan hallinnon. Kuten monissa muissakin
kumouksellisissa sodissa myös Afganistanissa on käynyt niin, että sieltä irtautuminen on
muodostunut ongelmaksi. Operaation pitkittyessä, se vaati kokoajan lisää resursseja. Päätutkimuskysymys työssä oli: Miten ja millä aseilla tappiot ovat aiheutettu Afganistanissa?
Apukysymyksinä tutkimuksessa käytettiin seuraavia kysymyksiä: Miten tappiot ovat
jakautuneet koalition joukkojen kesken? Miten tappiot ovat jakautuneet alueellisesti? Miten
tappiot ovat vaikuttaneet koalition ja kapinallisten toimintatapamalleihin? Tutkimuksen
tulokset on esitetty taulukoina sekä havainnollistavina kuvaajina. Työn tutkimusmenetelminä on käytetty tilastollista analyysiä ja korrelaatioanalyysiä,
johtopäätösten varmentamiseen on käytetty laadullista kirjallisuustutkimusta. Tilaston
laatimiseen on käytetty CNN:n internet-sivuja. Tietojen paikkaansapitävyys on varmistettu
Pentagonin julkaisemista tappioilmoituksista. Materiaalit joihin tutkimuksen johtopäätökset
perustuvat ovat tutkijan itsensä laatimat. Operaation alussa hyökkäyksellinen vaihe toteutettiin käyttämällä erikoisjoukkoja.
Erikoisjoukkojen suorittamat iskut olivat päätoimintamenetelmä aina vuoteen 2005 asti.
Vuosien 2002 – 2005 välillä kapinalliset käyttivät yleensä pienryhmätoimintaa. Talibanin
uudelleen järjestymisen jälkeen se aloitti aktiivisen toiminnan vuoden 2005 lopulla. Talibanit
kokeilivat pienryhmätoiminnan sijaan isompien joukkojen hyökkäyksiä. Tappioissa tämä
jakso näkyy lisääntyneinä tappioina suora-ammuntatulesta. Kapinalliset ja koalitio käyttivät
molemmat hyökkäyksellistä toimintaa, joka päätyi koalition taktiseen voittoon. Vuonna 2007
kapinalliset palasivat takaisin pienryhmätoimintaan heille aiheutuneiden raskaiden tappioiden
vuoksi. Vuodesta 2008 alkaen eniten tappioita ovat aiheuttaneet tienvarsipommit. Talibanien
radikalisoitumisesta kertoo itsemurhaiskujen käyttöön ottaminen. Itsemurhaiskuja ei ole
käytetty Afganistanissa ennen 1990-lukua. Lähi-ilmatuki on osoittautunut ratkaisevaksi
tekijäksi Afganistanissa, varsinkin sen jälkeen kun joukkoja on hajautettu syrjäisille seuduille
Afganistanissa.
2009. Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat aloittivat sotilaalliset operaatiot
Afganistanissa nopeasti. Aluksi operaatio sai nimen ”Infinite Justice”, joka melko pian
muutettiin ”Enduring Freedomiksi”. Afganistanin operaation alkuperäisenä tavoitteena oli
vaihtaa Afganistanin hallinto ja tuhota maassa olevat Al-Qaidan ja Talibanin aseellisetvoimat.
Nämä tavoitteet saavutettiin varsin nopeasti. Vuoteen 2002 loppuun mennessä Taliban ja Al-
Qaida oli sotilaallisesti lyöty Afganistanissa. Tärkeimpiä johtohenkilöitä ei kuitenkaan saatu
eliminoitua ja tappion ollessa varma Talibanin ja Al-Qaidan edustajat siirtyivät heimoalueelle
Pakistaniin. Vuodesta 2003 alkaen Afganistanin sotaa voidaan pitää kumouksellisena sotana,
jossa kapinalliset yrittävät kukistaa vallalla olevan hallinnon. Kuten monissa muissakin
kumouksellisissa sodissa myös Afganistanissa on käynyt niin, että sieltä irtautuminen on
muodostunut ongelmaksi. Operaation pitkittyessä, se vaati kokoajan lisää resursseja.
Apukysymyksinä tutkimuksessa käytettiin seuraavia kysymyksiä: Miten tappiot ovat
jakautuneet koalition joukkojen kesken? Miten tappiot ovat jakautuneet alueellisesti? Miten
tappiot ovat vaikuttaneet koalition ja kapinallisten toimintatapamalleihin? Tutkimuksen
tulokset on esitetty taulukoina sekä havainnollistavina kuvaajina.
johtopäätösten varmentamiseen on käytetty laadullista kirjallisuustutkimusta. Tilaston
laatimiseen on käytetty CNN:n internet-sivuja. Tietojen paikkaansapitävyys on varmistettu
Pentagonin julkaisemista tappioilmoituksista. Materiaalit joihin tutkimuksen johtopäätökset
perustuvat ovat tutkijan itsensä laatimat.
Erikoisjoukkojen suorittamat iskut olivat päätoimintamenetelmä aina vuoteen 2005 asti.
Vuosien 2002 – 2005 välillä kapinalliset käyttivät yleensä pienryhmätoimintaa. Talibanin
uudelleen järjestymisen jälkeen se aloitti aktiivisen toiminnan vuoden 2005 lopulla. Talibanit
kokeilivat pienryhmätoiminnan sijaan isompien joukkojen hyökkäyksiä. Tappioissa tämä
jakso näkyy lisääntyneinä tappioina suora-ammuntatulesta. Kapinalliset ja koalitio käyttivät
molemmat hyökkäyksellistä toimintaa, joka päätyi koalition taktiseen voittoon. Vuonna 2007
kapinalliset palasivat takaisin pienryhmätoimintaan heille aiheutuneiden raskaiden tappioiden
vuoksi. Vuodesta 2008 alkaen eniten tappioita ovat aiheuttaneet tienvarsipommit. Talibanien
radikalisoitumisesta kertoo itsemurhaiskujen käyttöön ottaminen. Itsemurhaiskuja ei ole
käytetty Afganistanissa ennen 1990-lukua. Lähi-ilmatuki on osoittautunut ratkaisevaksi
tekijäksi Afganistanissa, varsinkin sen jälkeen kun joukkoja on hajautettu syrjäisille seuduille
Afganistanissa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]