Kunnossapidon strategisen kumppanuuden henkilöstövaikutukset
Tahvanainen, Ahti (2010-04)
Tahvanainen, Ahti
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 62
04 / 2010
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251204
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251204
Tiivistelmä
Kumppanuudet ovat tulevaisuudessa tärkeä osa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää.
Tukitoiminnot toteutetaan tulevaisuudessa yhä enemmän puolustusvoimien ja erilaisten
kumppanien yhteistoimintana. Puolustusvoimissa kumppanuudet ovat melko uusi tapa toimia,
joten niihin liittyviä henkilöstövaikutuksia ei ole vielä riittävästi tutkittu. Tarkastelemalla
yksittäistä toteutettua kumppanuutta saadaan uutta tietoa nykyisten kumppanuuksien
kehittämiseksi, sekä tulevien kumppanuuksien valmistelun ja toteutuksen tueksi.
Kunnossapidon strateginen kumppanuus on keskeinen osa puolustushallinnon kumppanuusohjelmaa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kunnossapidon kumppanuuden henkilöstövaikutuksia
henkilöstöstrategian johtamisen näkökulmasta. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan
kumppanuuden normaaliolojen henkilöstövaikutuksia kansallisella tasolla. Henkilöstöstrategian
johtamista tarkastellaan henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen, henkilöstörakenteen
kehittämisen ja osaamisen kannalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää,
kuinka hyvin kunnossapidon strategisen kumppanuuden valmistelussa ja toteutuksessa
kyettiin noudattamaan puolustusvoimien henkilöstöstrategian asettamia vaatimuksia, tavoitteita
ja periaatteita.
Tutkimus on luonteeltaan kartoittava ja sen pääasiallisena metodina on kvalitatiivinen aineistotutkimus,
jota täydennetään asiantuntijahaastatteluilla. Tutkimusmateriaalin käsittelyssä
ja tiedon ymmärtämisessä sekä tulkinnassa käytetään hermeneuttista lähestymistapaa.
Kumppanuuksien kehittämisen kannalta tärkeimmät synteesit saadaan aikaan tarkastelemalla
henkilöstöstrategian tavoitteita ja tutkimusaineistoa.
Kunnossapidon kumppanuuteen liittyvä perusasioiden tiedottaminen onnistui puolustushallinnon
toteuttamana hyvin. Henkilöstölle ei kuitenkaan kyetty välittämään kaivattua yksityiskohtaista
tietoa. Yksityiskohtainen kumppanuussopimus turvaa parhaiten yksittäisen
työntekijän aseman liikkeenluovutuksessa. Henkilöstön aseman turvaaminen suoja-ajalla
on kumppanuudessa toimiva ratkaisu. Koulutuksellisten tukipakettien laatimista henkilöstön
työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi tulee jatkossa harkita. Kunnossapidon kumppanuuden
myötä puolustusvoimien henkilöstön kokonaismäärää kyettiin vähentämään henkilöstöstrategian
mukaisesti ja etupainotteisesti.
Kunnossapidon kumppanuuden avulla mahdollistetaan henkilöstöresurssin joustavampi
säätely. Puolustusvoimilla tulee olla jatkossakin omaa ammattitaitoista kunnossapidon henkilöstöä
käytettävissään, jotta kumppanuus kyetään hoitamaan. Kumppanuudet tulee kyetä
rakentamaan ja ylläpitämään työnantajakuvaa vahingoittamatta, jotta kilpailukykymme
työmarkkinoilla säilyisi. Kumppanuuksien toteutuksessa on huomioitava arvojen yhtenäistäminen.
Kumppanuuksien myötä kykymme vaikuttaa henkilöstön laatuun heikkenee.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tehtävä jatkossa vastavuoroisesti yhteistoiminnassa
kumppanien kanssa. Puolustusvoimien kunnossapidon henkilöstöltä vaaditaan tulevaisuudessa
monialaosaamista. Henkilöstön osaamistarvekartoitusten merkitys tulee korostumaan
strategisten kumppanuuksien myötä.
Tukitoiminnot toteutetaan tulevaisuudessa yhä enemmän puolustusvoimien ja erilaisten
kumppanien yhteistoimintana. Puolustusvoimissa kumppanuudet ovat melko uusi tapa toimia,
joten niihin liittyviä henkilöstövaikutuksia ei ole vielä riittävästi tutkittu. Tarkastelemalla
yksittäistä toteutettua kumppanuutta saadaan uutta tietoa nykyisten kumppanuuksien
kehittämiseksi, sekä tulevien kumppanuuksien valmistelun ja toteutuksen tueksi.
Kunnossapidon strateginen kumppanuus on keskeinen osa puolustushallinnon kumppanuusohjelmaa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kunnossapidon kumppanuuden henkilöstövaikutuksia
henkilöstöstrategian johtamisen näkökulmasta. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan
kumppanuuden normaaliolojen henkilöstövaikutuksia kansallisella tasolla. Henkilöstöstrategian
johtamista tarkastellaan henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen, henkilöstörakenteen
kehittämisen ja osaamisen kannalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää,
kuinka hyvin kunnossapidon strategisen kumppanuuden valmistelussa ja toteutuksessa
kyettiin noudattamaan puolustusvoimien henkilöstöstrategian asettamia vaatimuksia, tavoitteita
ja periaatteita.
Tutkimus on luonteeltaan kartoittava ja sen pääasiallisena metodina on kvalitatiivinen aineistotutkimus,
jota täydennetään asiantuntijahaastatteluilla. Tutkimusmateriaalin käsittelyssä
ja tiedon ymmärtämisessä sekä tulkinnassa käytetään hermeneuttista lähestymistapaa.
Kumppanuuksien kehittämisen kannalta tärkeimmät synteesit saadaan aikaan tarkastelemalla
henkilöstöstrategian tavoitteita ja tutkimusaineistoa.
Kunnossapidon kumppanuuteen liittyvä perusasioiden tiedottaminen onnistui puolustushallinnon
toteuttamana hyvin. Henkilöstölle ei kuitenkaan kyetty välittämään kaivattua yksityiskohtaista
tietoa. Yksityiskohtainen kumppanuussopimus turvaa parhaiten yksittäisen
työntekijän aseman liikkeenluovutuksessa. Henkilöstön aseman turvaaminen suoja-ajalla
on kumppanuudessa toimiva ratkaisu. Koulutuksellisten tukipakettien laatimista henkilöstön
työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi tulee jatkossa harkita. Kunnossapidon kumppanuuden
myötä puolustusvoimien henkilöstön kokonaismäärää kyettiin vähentämään henkilöstöstrategian
mukaisesti ja etupainotteisesti.
Kunnossapidon kumppanuuden avulla mahdollistetaan henkilöstöresurssin joustavampi
säätely. Puolustusvoimilla tulee olla jatkossakin omaa ammattitaitoista kunnossapidon henkilöstöä
käytettävissään, jotta kumppanuus kyetään hoitamaan. Kumppanuudet tulee kyetä
rakentamaan ja ylläpitämään työnantajakuvaa vahingoittamatta, jotta kilpailukykymme
työmarkkinoilla säilyisi. Kumppanuuksien toteutuksessa on huomioitava arvojen yhtenäistäminen.
Kumppanuuksien myötä kykymme vaikuttaa henkilöstön laatuun heikkenee.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tehtävä jatkossa vastavuoroisesti yhteistoiminnassa
kumppanien kanssa. Puolustusvoimien kunnossapidon henkilöstöltä vaaditaan tulevaisuudessa
monialaosaamista. Henkilöstön osaamistarvekartoitusten merkitys tulee korostumaan
strategisten kumppanuuksien myötä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]