Aliupseerikurssin johtajavalintojen yhteys Reserviupseerikurssin tulenjohtolinjalla menestymiseen
Karjalainen, Tuomas (2007-03)
Karjalainen, Tuomas
Koulutustaidon laitos
sotilaspedagogiikka
sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 90
03 / 2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Tiivistelmä
Puolustusvoimissa on käytössä johtajavalintamenettely, jolla valitaan aselajista
riippumatta yhtenäisiin perustein aliupseerikurssi 1:ltä Reserviupseerikurssille
komennettavat varusmiehet. Valintamenettely ei siis painota aselajikohtaisia
vaatimuksia, jotka voivat aselajien välillä vaihdella paljonkin. Valinnat toteutetaan
niitä varten laaditulla valintalomakkeella, joka sisältää kymmenen pisteytettävää
kohtaa; peruskoe 1, peruskoe 2b, varusmiehen kuntoindeksi, sotilaan perustutkinto,
sopivuus sodan ajan johtajaksi henkilökunnan arvioimana sekä varusmies johtajien arvioimana, vertaisarviointi, johtajatehtävärata, oppimis- ja suoriutumismotivaatio ja oma halukkuus johtajakoulutukseen. Tutkimukseen valikoitui näistä kohdista peruskokeet, sopivuus sodan ajan johtajaksi henkilökunnan arvioimana, johtajatehtävärata, oma halukkuus johtajakoulutukseen sekä lisäksi lomakkeen muodostamat kokonaispisteet.
Tutkimuksen teoreettinen osuus rakentuu neljästä luvusta. Luku 2 tarkastelee
menestymiseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat oppiminen ja oppimiskäsitys,
maailmankuva, arvot ja asenne sekä motivaatio. Luvussa 3 esitellään tulenjohtajan tehtävät ja suoritusvaatimukset, luvussa 4 tarkastellaan aliupseerikurssin johtajavalintoja ja luku 5 käsittelee Reserviupseerikurssia.
Työ on luonteeltaan kuvaileva ja vertaileva kvantitatiivinen poikittaistutkimus.
Tutkimuksella on tarkoitus vastata kahteen samanarvoiseen kysymykseen, ”Millainen
on aliupseerikurssin tulenjohtajavalinnoissa menestymisen yhteys
reserviupseerikurssin tulenjohtolinjan loppupisteisiin” sekä ”Millainen on
aliupseerikurssin tulenjohtajavalinnoissa menestymisen yhteys reserviupseerikurssin
tulenjohtolinjan eri oppiaineiden lopullisiin arvosanoihin”.
Yhteyksien selvittämiseksi käytettiin tilastollisia menetelmiä. Aineiston analyysiin
käytettiin korrelaatiota ja varianssianalyysia, jota tuettiin Scheffen post hoc –testillä.
Aineiston tarkastelu ja analyysit suoritettiin SPSS for Windows 11.5 –ohjelmalla.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui Reserviupseerikurssin 229 tulenjohtolinjan suorittaneista (N=91).
Tutkimuksessa selvisi, että aliupseerikurssin johtajavalinnoilla oli vaihtelevasti
yhteyttä Reserviupseerikurssin tulenjohtolinjalla menestymiseen. Tutkimuksessa
löytyi sekä positiivista että negatiivista yhteyttä, mutta yhteys oli heikkoa. Tuloksissa
tilastollisesti merkitsevä yhteys valintalomakkeen kohdista Reserviupseerikurssilla
menestymiseen oli vain peruskoe 1:llä. Auk 1:n loppupisteillä oli tilastollisesti
merkitsevää yhteyttä liikunnan arvosanaan.
riippumatta yhtenäisiin perustein aliupseerikurssi 1:ltä Reserviupseerikurssille
komennettavat varusmiehet. Valintamenettely ei siis painota aselajikohtaisia
vaatimuksia, jotka voivat aselajien välillä vaihdella paljonkin. Valinnat toteutetaan
niitä varten laaditulla valintalomakkeella, joka sisältää kymmenen pisteytettävää
kohtaa; peruskoe 1, peruskoe 2b, varusmiehen kuntoindeksi, sotilaan perustutkinto,
sopivuus sodan ajan johtajaksi henkilökunnan arvioimana sekä varusmies johtajien arvioimana, vertaisarviointi, johtajatehtävärata, oppimis- ja suoriutumismotivaatio ja oma halukkuus johtajakoulutukseen. Tutkimukseen valikoitui näistä kohdista peruskokeet, sopivuus sodan ajan johtajaksi henkilökunnan arvioimana, johtajatehtävärata, oma halukkuus johtajakoulutukseen sekä lisäksi lomakkeen muodostamat kokonaispisteet.
Tutkimuksen teoreettinen osuus rakentuu neljästä luvusta. Luku 2 tarkastelee
menestymiseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat oppiminen ja oppimiskäsitys,
maailmankuva, arvot ja asenne sekä motivaatio. Luvussa 3 esitellään tulenjohtajan tehtävät ja suoritusvaatimukset, luvussa 4 tarkastellaan aliupseerikurssin johtajavalintoja ja luku 5 käsittelee Reserviupseerikurssia.
Työ on luonteeltaan kuvaileva ja vertaileva kvantitatiivinen poikittaistutkimus.
Tutkimuksella on tarkoitus vastata kahteen samanarvoiseen kysymykseen, ”Millainen
on aliupseerikurssin tulenjohtajavalinnoissa menestymisen yhteys
reserviupseerikurssin tulenjohtolinjan loppupisteisiin” sekä ”Millainen on
aliupseerikurssin tulenjohtajavalinnoissa menestymisen yhteys reserviupseerikurssin
tulenjohtolinjan eri oppiaineiden lopullisiin arvosanoihin”.
Yhteyksien selvittämiseksi käytettiin tilastollisia menetelmiä. Aineiston analyysiin
käytettiin korrelaatiota ja varianssianalyysia, jota tuettiin Scheffen post hoc –testillä.
Aineiston tarkastelu ja analyysit suoritettiin SPSS for Windows 11.5 –ohjelmalla.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui Reserviupseerikurssin 229 tulenjohtolinjan suorittaneista (N=91).
Tutkimuksessa selvisi, että aliupseerikurssin johtajavalinnoilla oli vaihtelevasti
yhteyttä Reserviupseerikurssin tulenjohtolinjalla menestymiseen. Tutkimuksessa
löytyi sekä positiivista että negatiivista yhteyttä, mutta yhteys oli heikkoa. Tuloksissa
tilastollisesti merkitsevä yhteys valintalomakkeen kohdista Reserviupseerikurssilla
menestymiseen oli vain peruskoe 1:llä. Auk 1:n loppupisteillä oli tilastollisesti
merkitsevää yhteyttä liikunnan arvosanaan.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]