Pääkaupunkiseudun puolustus vuosina 1944-1953
Jääskeläinen, Mika (2017)
Jääskeläinen, Mika
Sotataidon laitos
Sotahistoria
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 58
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350679
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350679
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää pääkaupunkiseudun arvioituja uhkakuvia sekä suunniteltuja puolustusjärjestelyjä ensimmäisen sotien jälkeisen operatiivisen suunnittelukierroksen aikana. Tutkimus etenee ajallisesti jatkosodan päättymisestä 1950-luvulle. Ensimmäinen suunnittelukierros tunnetaan ylimmän johdon vuonna 1952 antamana operaatiokäskynä ”Polttoainehankinta”. Suunnitelma painottui valmistelutyön osalta Helsingin (ja sittemmin Uudenmaan) sotilasläänissä vuosiin 1950-51 ja varsinaisten suunnitelmien valmistumisen osalta vuosiin 1952-1953.
Tutkimusmenetelmänä on alkuperäislähteiden sisällönanalyysi. Työssä selvitetään Helsingin sotien jälkeisen ajan ensimmäisiä uhkakuvia ja siihen liittyviä puolustussuunnitelmia Kansallisarkistossa säilytettävien Helsingin sotilaspiirin arkistojen sekä Uudenmaan sotilasläänin asiakirjojen avulla. Uhka ja puolustusratkaisu pyritään kuvaamaan sotapelien, maastontiedustelujen, toimintavalmiuskoulutusten ja laadittujen yleissuunnitelmien pohjalta. Työssä pureudutaan myös Helsingin puolustussuunnittelun taustatyöhön ja valmisteluun. Operatiiviset suunnitelmat jakautuivat sisäisen järjestyksen säilyttämisen, täydennyskokoonpanon, suojajoukkovaiheen sekä täyden sodan ajan suunnitelmiin.
Keskeisin uhka läpi tutkimusajan on maahanlaskun ja maihinnousun muodostama yhteisoperaatio eteläiselle rantamaalle, Helsingin eristämiseksi ja valtaamiseksi. Keskeisen ongelman muodostaa Porkkalan vuokra-alueen rooli, joko liittolaisena tai vastustajana. Helsingin puolustuksen runko muodostui maavoimien armeijakuntien prikaateista, joiden linnoitusketju muodosti sisäkkäisiä kehiä Helsingin ympärille, sisältäen suhteellisen suurten reservien varaamisen. Rannikkotykistön ja ilmatorjunnan suorituskyky tutkimusajankohtana oli heikko, eikä merivoimien ja lentojoukkojenkaan voida katsoa kyenneen vastaamaan ajan uhkakuvaan. Sen sijaan suunnitelmallinen valmius sisäisen järjestyksen säilyttämiseen ja täydennyskokoonpanoon oli hyvä.
Tutkimusmenetelmänä on alkuperäislähteiden sisällönanalyysi. Työssä selvitetään Helsingin sotien jälkeisen ajan ensimmäisiä uhkakuvia ja siihen liittyviä puolustussuunnitelmia Kansallisarkistossa säilytettävien Helsingin sotilaspiirin arkistojen sekä Uudenmaan sotilasläänin asiakirjojen avulla. Uhka ja puolustusratkaisu pyritään kuvaamaan sotapelien, maastontiedustelujen, toimintavalmiuskoulutusten ja laadittujen yleissuunnitelmien pohjalta. Työssä pureudutaan myös Helsingin puolustussuunnittelun taustatyöhön ja valmisteluun. Operatiiviset suunnitelmat jakautuivat sisäisen järjestyksen säilyttämisen, täydennyskokoonpanon, suojajoukkovaiheen sekä täyden sodan ajan suunnitelmiin.
Keskeisin uhka läpi tutkimusajan on maahanlaskun ja maihinnousun muodostama yhteisoperaatio eteläiselle rantamaalle, Helsingin eristämiseksi ja valtaamiseksi. Keskeisen ongelman muodostaa Porkkalan vuokra-alueen rooli, joko liittolaisena tai vastustajana. Helsingin puolustuksen runko muodostui maavoimien armeijakuntien prikaateista, joiden linnoitusketju muodosti sisäkkäisiä kehiä Helsingin ympärille, sisältäen suhteellisen suurten reservien varaamisen. Rannikkotykistön ja ilmatorjunnan suorituskyky tutkimusajankohtana oli heikko, eikä merivoimien ja lentojoukkojenkaan voida katsoa kyenneen vastaamaan ajan uhkakuvaan. Sen sijaan suunnitelmallinen valmius sisäisen järjestyksen säilyttämiseen ja täydennyskokoonpanoon oli hyvä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]