Johtajuus, komentajuus ja johtajuuden kehittyminen : johtajuus joukkoyksikössä
Suokas, Jouni (2017)
Suokas, Jouni
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 58
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350675
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350675
Tiivistelmä
Tutkimus on johtamisen oppiaineen tutkimus, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä sotilasjohtamisesta ja -johtajuudesta. Tutkimus keskittyy johtajuuteen eli ihmisten johtamiseen. Tutkimus on rajattu käsittelemään johtajuutta joukkoyksikössä. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, millaisia merkityksiä komentajatehtävässä palvelleet henkilöt antavat johtajuudelle.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on muodostettu johtajuusteorioista ja sotilasorganisaatiosta johtajuuden kontekstina. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytetään fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää joukkoyksikön komentajatehtävässä palvellutta upseeria. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Aineiston analyysin tuloksina muodostettiin teemoja, joiden tulkinta tuotti vastaukset tutkimuksen alakysymyksiin. Tutkimuksen pääkysymykseen vastattiin muodostamalla synteesi alakysymysten vastauksista.
Tutkimuksen perusteella johtajuudelle annettaville merkityksille tunnistetaan kolme ulottuvuutta. Yksilötasolla johtajuus on persoonasidonnaista ja johtajuus rakentuu käytännön kokemusten, erityisesti johtajakokemuksen perusteella. Johtajuutta opitaan tekemällä. Johtajuuden käytännöt muodostavat johtajuudelle annettavien merkitysten käytännöllisen ulottuvuuden. Johtajuus näyttäytyy johtamisen painotuksissa, johtamispaikan valinnassa ja johtajan tavassa työskennellä johdettavien kanssa. Kolmas ulottuvuus on johtajuuden merkityksellistyminen ajallisessa ja paikallisessa kontekstissa. Johtajuudella ei ole pysyvää olemusta, vaan se näyttäytyy niin yksilöllisesti kuin kollektiivisesti eri tavoin erilaisissa olosuhteissa. Johtajuus on siten tasapainotila, joka muodostuu yksilöllisten kokemusten, vuorovaikutuksen ja kulttuurin tuotteena sekä suhteena kokonaisvaltaiseen toimintaympäristöön.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on muodostettu johtajuusteorioista ja sotilasorganisaatiosta johtajuuden kontekstina. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytetään fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää joukkoyksikön komentajatehtävässä palvellutta upseeria. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Aineiston analyysin tuloksina muodostettiin teemoja, joiden tulkinta tuotti vastaukset tutkimuksen alakysymyksiin. Tutkimuksen pääkysymykseen vastattiin muodostamalla synteesi alakysymysten vastauksista.
Tutkimuksen perusteella johtajuudelle annettaville merkityksille tunnistetaan kolme ulottuvuutta. Yksilötasolla johtajuus on persoonasidonnaista ja johtajuus rakentuu käytännön kokemusten, erityisesti johtajakokemuksen perusteella. Johtajuutta opitaan tekemällä. Johtajuuden käytännöt muodostavat johtajuudelle annettavien merkitysten käytännöllisen ulottuvuuden. Johtajuus näyttäytyy johtamisen painotuksissa, johtamispaikan valinnassa ja johtajan tavassa työskennellä johdettavien kanssa. Kolmas ulottuvuus on johtajuuden merkityksellistyminen ajallisessa ja paikallisessa kontekstissa. Johtajuudella ei ole pysyvää olemusta, vaan se näyttäytyy niin yksilöllisesti kuin kollektiivisesti eri tavoin erilaisissa olosuhteissa. Johtajuus on siten tasapainotila, joka muodostuu yksilöllisten kokemusten, vuorovaikutuksen ja kulttuurin tuotteena sekä suhteena kokonaisvaltaiseen toimintaympäristöön.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]