Diskurssianalyysi tiedusteluanalyysin lähestymistapana : Venäjän Syyrian operaation diskursiivinen tarkastelu
Känä, Kai (2017)
Känä, Kai
Sotataidon laitos
Strategia
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 58
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350672
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350672
Tiivistelmä
Tieteessä tapahtunut kielellinen käänne ja yhteiskunnassa tapahtunut tiedonvälityksen muutos ovat avanneet uusia mahdollisuuksia tiedusteluanalyysille. Samalla tiede ja tiedustelu ovat lähentyneet. Tiedusteluanalyysissa on ryhdytty käyttämään entistä enemmän tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja niistä operationalisoituja analyysitekniikoita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kriittistä diskurssianalyysia voidaan soveltaa tiedusteluanalyysin menetelmänä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella empiirisen esimerkin kautta kriittistä diskurssianalyysia tiedustelun kontekstissa ja pyrkiä löytämään ne tekijät ja reunaehdot joilla menetelmää voidaan parhaiten hyödyntää tiedusteluanalyysissa.
Tutkimuksen metateoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktivismi. Tutkimuksessa sovelletaan Norman Fairclough’n mallia kriittisestä diskurssianalyysista venäläisessä sanomalehdistössä representoituneiden diskurssien tutkimiseen. Apukysymyksenä on se, millaisilla diskursseilla Venäjän Syyrian operaatiota koskevia ulkо- ja sotilaspoliittisia päätöksiä legitimoidaan sanomalehdistössä ja miten sanomalehdistössä representoituvien diskurssien diskurssijärjestys on muodostunut ja muuttuu ajan suhteen? Tutkimuksen primääriaineiston muodostaa 105 venäläisessä sanomalehdistössä 1.7.–31.12.2015 välillä julkaistua artikkelia. Muina lähteinä käytetään pääasiassa tiedusteluun ja tiedusteluanalyysiin liittyvää tutkimus- ja ammattikirjallisuutta.
Venäjän johtohenkilöt ja heitä tukeva sanomalehdistö legitimoivat Syyrian operaatiota ensisijaisesti uhkadiskurssilla, eli he julkilausumissaan loivat kuvaa terrorismista eksistentiaalisena uhkana Venäjälle. Tähän uhkaan tulee vastata voiman käytöllä ja näin ollen Syyrian hallinnon tukeminen sotilaallisesti on legitiimiä. Muina perusteluina käytettiin sosiopoliittista diskurssia, Syyria-diskurssia sekä asevoimadiskurssia. Diskursseissa esiintyi sisäisiä ja diskurssien välisiä jännitteitä ja ajallisia muutoksia. Syyrian operaation legitimiteettiä pyrittiin tutkimusaineiston perusteella myös aktiivisesti kiistämään. Tästä huolimatta operaatio legitimoitiin onnistuneesti venäläiselle yleisölle ja legitimoinnille vaikutti olevan aito tarve valtarakenteiden ylläpitämiseksi.
Keskeisimpänä johtopäätöksenä on, että kriittinen diskurssianalyysi soveltuu rajoituksin tiedusteluanalyysin lähestymistavaksi. Metodi soveltuu yhteiskunnassa ilmenevien valtaasetelmien tutkimiseen. Tiedustelussa metodia voidaan käyttää perustutkimukseen, tiettyjen kognitiivisten vinoumien välttämiseen, laajojen yhteiskunnallisten muutosten havainnointiin sekä tukemaan strategista kommunikaatiota ja informaatio-operaatioita. Tärkeimmät rajoitukset liittyvät aikaan, epävarmuuksien hallintaan, analyytikkojen koulutukseen sekä tiedustelupalveluiden organisaatiokulttuuriin.
Tutkimuksen metateoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktivismi. Tutkimuksessa sovelletaan Norman Fairclough’n mallia kriittisestä diskurssianalyysista venäläisessä sanomalehdistössä representoituneiden diskurssien tutkimiseen. Apukysymyksenä on se, millaisilla diskursseilla Venäjän Syyrian operaatiota koskevia ulkо- ja sotilaspoliittisia päätöksiä legitimoidaan sanomalehdistössä ja miten sanomalehdistössä representoituvien diskurssien diskurssijärjestys on muodostunut ja muuttuu ajan suhteen? Tutkimuksen primääriaineiston muodostaa 105 venäläisessä sanomalehdistössä 1.7.–31.12.2015 välillä julkaistua artikkelia. Muina lähteinä käytetään pääasiassa tiedusteluun ja tiedusteluanalyysiin liittyvää tutkimus- ja ammattikirjallisuutta.
Venäjän johtohenkilöt ja heitä tukeva sanomalehdistö legitimoivat Syyrian operaatiota ensisijaisesti uhkadiskurssilla, eli he julkilausumissaan loivat kuvaa terrorismista eksistentiaalisena uhkana Venäjälle. Tähän uhkaan tulee vastata voiman käytöllä ja näin ollen Syyrian hallinnon tukeminen sotilaallisesti on legitiimiä. Muina perusteluina käytettiin sosiopoliittista diskurssia, Syyria-diskurssia sekä asevoimadiskurssia. Diskursseissa esiintyi sisäisiä ja diskurssien välisiä jännitteitä ja ajallisia muutoksia. Syyrian operaation legitimiteettiä pyrittiin tutkimusaineiston perusteella myös aktiivisesti kiistämään. Tästä huolimatta operaatio legitimoitiin onnistuneesti venäläiselle yleisölle ja legitimoinnille vaikutti olevan aito tarve valtarakenteiden ylläpitämiseksi.
Keskeisimpänä johtopäätöksenä on, että kriittinen diskurssianalyysi soveltuu rajoituksin tiedusteluanalyysin lähestymistavaksi. Metodi soveltuu yhteiskunnassa ilmenevien valtaasetelmien tutkimiseen. Tiedustelussa metodia voidaan käyttää perustutkimukseen, tiettyjen kognitiivisten vinoumien välttämiseen, laajojen yhteiskunnallisten muutosten havainnointiin sekä tukemaan strategista kommunikaatiota ja informaatio-operaatioita. Tärkeimmät rajoitukset liittyvät aikaan, epävarmuuksien hallintaan, analyytikkojen koulutukseen sekä tiedustelupalveluiden organisaatiokulttuuriin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]