Paini ilmavoimien ohjaajan harjoitusmuotona
Kankare, Tuomas (2010)
Kankare, Tuomas
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 94
2010
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505258971
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505258971
Tiivistelmä
Hävittäjälentäjän tukirankaongelmat ovat olleet pitkään huolenaiheena ilmavoimissa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää voitaisiinko painiharjoittelun avulla ehkäistä selkärankaan kohdistuvia vammoja. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä on kirjalliseen aineistoon perustuen koota tarvittavat tiedot tutkimusongelmien selvittämiseksi.
Painijoiden selkärankaa tukeva lihaksisto on hyvin kehittynyt ja sellainen olisi hyvä myös hävittäjäkalustolla lentävälle henkilöstölle. Ilmavoimien ohjaajille ei saada samanlaista tukevaa lihaksistoa kuin painijat omaavat, mutta heidän tekemät oheisharjoitteet sopivat todella hyvin myös lentävälle henkilöstölle. Näiden harjoitteiden avulla ohjaajien lihaksisto kehittyisi oikeaan suuntaan, jolloin harmilliset tukirankavammat vähenisivät. Kuitenkaan tiiviiseen lentorytmiin ei painiharjoittelu sovi sen kuormittavuuden takia. Painiharjoittelu tulisi aloitta hyvissä ajoin ennen raskaiden lentokoulutusvaiheiden alkua, jolloin fyysinen kuormitus lennoilla on vielä vähäistä. Painiharjoittelu yhdistettynä intensiiviseen lentorytmiin ainoastaan heikentää lihaksiston antamaa tukea, koska palautuminen liiallisen rasittamisen kautta heikkenee. Paini on hyvä lisä lentäjien liikuntatottumuksiin, koska se kehittää tukirangan lihaksistoa hyvin. Kuitenkin on syytä muistaa monipuolisen liikunnan merkitys fyysisen toimintakyvyn ylläpidon kannalta. Paini tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen HW2- lentokoulutusohjelmaa, jolloin lihaksilla ja tukiosilla olisi myös aikaa kehittyä vastaamaan hävittäjälentäjien lihaksiston vaatimustasoja.
Painijoiden selkärankaa tukeva lihaksisto on hyvin kehittynyt ja sellainen olisi hyvä myös hävittäjäkalustolla lentävälle henkilöstölle. Ilmavoimien ohjaajille ei saada samanlaista tukevaa lihaksistoa kuin painijat omaavat, mutta heidän tekemät oheisharjoitteet sopivat todella hyvin myös lentävälle henkilöstölle. Näiden harjoitteiden avulla ohjaajien lihaksisto kehittyisi oikeaan suuntaan, jolloin harmilliset tukirankavammat vähenisivät. Kuitenkaan tiiviiseen lentorytmiin ei painiharjoittelu sovi sen kuormittavuuden takia. Painiharjoittelu tulisi aloitta hyvissä ajoin ennen raskaiden lentokoulutusvaiheiden alkua, jolloin fyysinen kuormitus lennoilla on vielä vähäistä. Painiharjoittelu yhdistettynä intensiiviseen lentorytmiin ainoastaan heikentää lihaksiston antamaa tukea, koska palautuminen liiallisen rasittamisen kautta heikkenee. Paini on hyvä lisä lentäjien liikuntatottumuksiin, koska se kehittää tukirangan lihaksistoa hyvin. Kuitenkin on syytä muistaa monipuolisen liikunnan merkitys fyysisen toimintakyvyn ylläpidon kannalta. Paini tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen HW2- lentokoulutusohjelmaa, jolloin lihaksilla ja tukiosilla olisi myös aikaa kehittyä vastaamaan hävittäjälentäjien lihaksiston vaatimustasoja.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]