Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisen yhteys Kontiolahden reserviläisten maanpuolustustahtoon ja toimintaan
Tuohimäki, Markus (2014-03)
Tuohimäki, Markus
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 98
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2014
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014081832953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014081832953
Tiivistelmä
Kontiolahdella sijainnut Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin 31. joulukuuta 2013 osana
puolustusvoimauudistusta. Kontiolahdella toimii aktiivinen reserviläisyhdistys Kontiolahden
reserviläiset ry, jolle Pohjois-Karjalan prikaati on ollut merkittävä tekijä yhdistyksen
toiminnan ja maanpuolustustahdon kannalta. Tutkimuksen kohteena olivat Kontiolahden
reserviläiset ry ja sen jäsenet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Pohjois-Karjalan
prikaatin lakkauttaminen vaikuttaa Kontiolahden reserviläiset ry:n jäsenten
maanpuolustustahtoon ja yhdistyksen toimintaan.
Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto
kerättiin teemahaastatteluilla ja strukturoidulla kyselylomakkeella ennen Pohjois-Karjalan
prikaatin lakkauttamisen toimeenpanemista. Haastateltavina olivat Kontiolahden reserviläiset
ry:n varapuheenjohtajat sekä Pohjois-Karjalan reserviläispiiri ry:n toiminnanjohtaja. Kyselyyn
vastasi 118 reserviläistä, joista 33 oli Kontiolahden reserviläiset ry:n jäseniä.
Kyselyn tulosten mukaan valtaosa reserviläisistä koki lakkauttamisen laskevan heidän
maanpuolustustahtoaan. Toisaalta kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa reserviläisillä
olleen mittaushetkellä korkea maanpuolustustahto. Haastateltavien mukaan yhdistyksen
toiminnassa on tukeuduttu paljon Pohjois-Karjalan prikaatiin ja samalla alueella sijainneeseen
Pohjois-Karjalan aluetoimistoon. Yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä aluetoimiston ja
varuskunnan kanssa. Yhteistyö Joensuuhun siirtyneen aluetoimiston kanssa jatkuu
tulevaisuudessakin. Haastateltavien mukaan Pohjois-Karjalan prikaati on mahdollistanut
monipuolisen ja laadukkaan reserviläistoiminnan Kontiolahden alueella. Joukko-osasto on
tukenut reserviläisten toimintaa esimerkiksi kaluston lainaamisella ja tilojen vuokraamisella.
Myös ammattisotilaita on voitu hyödyntää reserviläisten toiminnassa.
Strukturoitujen kysymysten perusteella Kontiolahden reserviläiset ry:n jäsenet kokivat maanpuolustustahtonsa
laskevan, mutta kyselyn avoimen kysymyksen vastauksista voidaan havaita
maanpuolustustahdossa säilyvyyden ilmiö. Kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa yhdistyksen
maanpuolustustahdon olevan korkea. Ampumaratatoiminnan loppuminen kiväärikaliiperin
aseilla oli näkyvin muutos yhdistyksen ja yksittäisen reserviläisen toiminnassa Kontiolahdella.
Pohjois-Karjalan prikaati on ollut maanpuolustustahtoa kohottava tekijä alueella.
Lakkauttamisen jälkeen alueella on kohottavia tekijöitä yksi vähemmän ja tämän vuoksi
maanpuolustustahdon ylläpitäminen vaikeutuu. Lakkauttamisen vaikutukset reserviläisten
maanpuolustustahtoon voidaan tilastollisesti todentaa uusimalla maanpuolustustahdon mittaus,
kun lakkauttamisesta on kulunut enemmän aikaa.
puolustusvoimauudistusta. Kontiolahdella toimii aktiivinen reserviläisyhdistys Kontiolahden
reserviläiset ry, jolle Pohjois-Karjalan prikaati on ollut merkittävä tekijä yhdistyksen
toiminnan ja maanpuolustustahdon kannalta. Tutkimuksen kohteena olivat Kontiolahden
reserviläiset ry ja sen jäsenet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Pohjois-Karjalan
prikaatin lakkauttaminen vaikuttaa Kontiolahden reserviläiset ry:n jäsenten
maanpuolustustahtoon ja yhdistyksen toimintaan.
Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto
kerättiin teemahaastatteluilla ja strukturoidulla kyselylomakkeella ennen Pohjois-Karjalan
prikaatin lakkauttamisen toimeenpanemista. Haastateltavina olivat Kontiolahden reserviläiset
ry:n varapuheenjohtajat sekä Pohjois-Karjalan reserviläispiiri ry:n toiminnanjohtaja. Kyselyyn
vastasi 118 reserviläistä, joista 33 oli Kontiolahden reserviläiset ry:n jäseniä.
Kyselyn tulosten mukaan valtaosa reserviläisistä koki lakkauttamisen laskevan heidän
maanpuolustustahtoaan. Toisaalta kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa reserviläisillä
olleen mittaushetkellä korkea maanpuolustustahto. Haastateltavien mukaan yhdistyksen
toiminnassa on tukeuduttu paljon Pohjois-Karjalan prikaatiin ja samalla alueella sijainneeseen
Pohjois-Karjalan aluetoimistoon. Yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä aluetoimiston ja
varuskunnan kanssa. Yhteistyö Joensuuhun siirtyneen aluetoimiston kanssa jatkuu
tulevaisuudessakin. Haastateltavien mukaan Pohjois-Karjalan prikaati on mahdollistanut
monipuolisen ja laadukkaan reserviläistoiminnan Kontiolahden alueella. Joukko-osasto on
tukenut reserviläisten toimintaa esimerkiksi kaluston lainaamisella ja tilojen vuokraamisella.
Myös ammattisotilaita on voitu hyödyntää reserviläisten toiminnassa.
Strukturoitujen kysymysten perusteella Kontiolahden reserviläiset ry:n jäsenet kokivat maanpuolustustahtonsa
laskevan, mutta kyselyn avoimen kysymyksen vastauksista voidaan havaita
maanpuolustustahdossa säilyvyyden ilmiö. Kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa yhdistyksen
maanpuolustustahdon olevan korkea. Ampumaratatoiminnan loppuminen kiväärikaliiperin
aseilla oli näkyvin muutos yhdistyksen ja yksittäisen reserviläisen toiminnassa Kontiolahdella.
Pohjois-Karjalan prikaati on ollut maanpuolustustahtoa kohottava tekijä alueella.
Lakkauttamisen jälkeen alueella on kohottavia tekijöitä yksi vähemmän ja tämän vuoksi
maanpuolustustahdon ylläpitäminen vaikeutuu. Lakkauttamisen vaikutukset reserviläisten
maanpuolustustahtoon voidaan tilastollisesti todentaa uusimalla maanpuolustustahdon mittaus,
kun lakkauttamisesta on kulunut enemmän aikaa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]