Sopimussotilaiden koulutustaidon kehittäminen perusyksiköissä
Lindholm, Jani (2014-03)
Lindholm, Jani
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 98
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2014
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014081432815
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014081432815
Tiivistelmä
Vuosien 1999–2006 välillä puolustusvoimissa palveli noin 2500 sopimussotilasta. Valtioneuvoston
tekemän puolustuspoliittisen selonteon (1997) mukaan sopimussotilasjärjestelmän
tulisi lisätä ammattitaitoa reserviläisissä, jonka tarve lisääntyy ase- ja johtamisjärjestelmien
kehittyessä. Näkemys ei vastaa järjestelmän nykysuuntausta, koska sopimussotilaita
käytetään pääasiassa kouluttajan tehtävissä. Sopimussotilaat ovat muista poikkeava henkilöstöryhmä.
Puolustusvoimissa on eri henkilöstöryhmille tarkoitettuja johtaja- ja kouluttaja
koulutusjärjestelmiä. Puolustusvoimat eivät tarjoa sopimussotilaille erilaisia koulutustaidon
jatkokursseja, kuten varusmiesjohtajille tai muille henkilöstöryhmille.
Tutkielma perehtyy työssä oppimisen näkökulmaan, koska työssä oppiminen ei ole sidoksissa
mihinkään koulutukseen, koulutustasoon, henkilöstöryhmään tai pätevyyteen. Työssä
oppiminen on jokaisen henkilöstöryhmän osaamisen kehittämistä. Tutkielman viitekehys
on sopimussotilaiden koulutustaidon kehittyminen työssä oppimisen näkökulmasta. Tutkimusaineistoa
analysoimalla vastataan tutkielman päätutkimuskysymykseen: Miten sopimussotilaiden
koulutustaito kehittyy perusyksikössä? Samaa menetelmää käyttämällä vastataan
tutkielman alakysymyksiin: Miten perusyksikön peruskoulutettua sotilashenkilöstöä
hyödynnetään sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä? Minkälaista palautetta sopimussotilas
saa koulutussuorituksistaan? Tutkimusaineisto koostuu kohderyhmälle lähetetyistä
haastattelulomakkeista.
Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaitoaan. Kokemukset
ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustaitonsa
kehittämiselle. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvokkaiden
neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Sopimussotilaat
oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehiensä koulutuksista. He seuraavat
kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyrkivät löytämään sieltä heille sopivat
koulutustyylit. Kokemattomat sopimussotilaat hakevat ohjeita, oppeja ja vinkkejä
koulutussuorituksiinsa kokeneemmilta kouluttajilta. He haluavat tietää, millä tavalla koulutus
on toteutettu aikaisemmin. Sopimussotilaalla on mahdollisuus saada valmiiksi testattuja
koulutusmetodeja, jos he uskaltavat kysyä vinkkejä tai valmista harjoitussuunnitelmaa.
Vaikuttaa siltä, että paras aika arvioinnille ja palautteen antamiselle on välittömästi koulutuksen
jälkeen. Kohderyhmän vastauksien perusteella sopimussotilaiden koulutussuorituksia
arvioidaan liian harvoin.
tekemän puolustuspoliittisen selonteon (1997) mukaan sopimussotilasjärjestelmän
tulisi lisätä ammattitaitoa reserviläisissä, jonka tarve lisääntyy ase- ja johtamisjärjestelmien
kehittyessä. Näkemys ei vastaa järjestelmän nykysuuntausta, koska sopimussotilaita
käytetään pääasiassa kouluttajan tehtävissä. Sopimussotilaat ovat muista poikkeava henkilöstöryhmä.
Puolustusvoimissa on eri henkilöstöryhmille tarkoitettuja johtaja- ja kouluttaja
koulutusjärjestelmiä. Puolustusvoimat eivät tarjoa sopimussotilaille erilaisia koulutustaidon
jatkokursseja, kuten varusmiesjohtajille tai muille henkilöstöryhmille.
Tutkielma perehtyy työssä oppimisen näkökulmaan, koska työssä oppiminen ei ole sidoksissa
mihinkään koulutukseen, koulutustasoon, henkilöstöryhmään tai pätevyyteen. Työssä
oppiminen on jokaisen henkilöstöryhmän osaamisen kehittämistä. Tutkielman viitekehys
on sopimussotilaiden koulutustaidon kehittyminen työssä oppimisen näkökulmasta. Tutkimusaineistoa
analysoimalla vastataan tutkielman päätutkimuskysymykseen: Miten sopimussotilaiden
koulutustaito kehittyy perusyksikössä? Samaa menetelmää käyttämällä vastataan
tutkielman alakysymyksiin: Miten perusyksikön peruskoulutettua sotilashenkilöstöä
hyödynnetään sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä? Minkälaista palautetta sopimussotilas
saa koulutussuorituksistaan? Tutkimusaineisto koostuu kohderyhmälle lähetetyistä
haastattelulomakkeista.
Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaitoaan. Kokemukset
ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustaitonsa
kehittämiselle. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvokkaiden
neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Sopimussotilaat
oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehiensä koulutuksista. He seuraavat
kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyrkivät löytämään sieltä heille sopivat
koulutustyylit. Kokemattomat sopimussotilaat hakevat ohjeita, oppeja ja vinkkejä
koulutussuorituksiinsa kokeneemmilta kouluttajilta. He haluavat tietää, millä tavalla koulutus
on toteutettu aikaisemmin. Sopimussotilaalla on mahdollisuus saada valmiiksi testattuja
koulutusmetodeja, jos he uskaltavat kysyä vinkkejä tai valmista harjoitussuunnitelmaa.
Vaikuttaa siltä, että paras aika arvioinnille ja palautteen antamiselle on välittömästi koulutuksen
jälkeen. Kohderyhmän vastauksien perusteella sopimussotilaiden koulutussuorituksia
arvioidaan liian harvoin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]