Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön organisaatiomuutos ja muutoksen johtaminen
Stigman, Eemil (2013-03)
Stigman, Eemil
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 97
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236838
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236838
Tiivistelmä
Rajavartiolaitoksen toimenkuvaan merkittävästi vaikuttava lainsäädännöllinen uudistus astui
voimaan vuoden 2005 aikana, jonka seurauksesta tehtäväkenttä rikostorjunnan osalta laajeni.
Lisääntyvä rajanylitysliikenne ja globaali kehitys edellyttävät, että toimintaympäristön asettamiin
haasteisiin voidaan vastata entistäkin tehokkaammin.
Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikkö on keskeisessä asemassa paljastaessa ja
tutkiessa rikollista toimintaa Suomen ja Venäjän vastaisella rajaosuudella rajavartioston vastuualueella.
Lisäksi yhteistoiminta poliisin ja tullin kanssa on suuressa roolissa mahdollisimman
aktiivisen ja monipuolisen rikostorjunnan työtehtävien suorittamisessa. Lainsäädännön
uudistuminen edellyttää Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön organisaation
uudelleenjärjestymistä. Säädetyt tehtävät tulisi suorittaa entistäkin tehokkaammin, jota nykyistä
edeltävä organisaatiomalli ei mahdollistanut. Täten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi muuttaa
yksikön kokoonpanoa konkreettisesti suunnittelemalla tehtävät realistisemmiksi ja sijoittamalla
henkilöstö käyttökelvollisemmin toimialueelle.
Tutkielman päätutkimuskysymyksen avulla on haluttu selvittää, millä tavoin organisaatiomuutos
on vaikuttanut Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön johtamiseen.
Työn rajaukseen ja päätutkimuskysymyksen tueksi on laadittu alatutkimuskysymyksiä, joiden
avulla on haettu syvempää analyysiä organisaatiomuutoksen vaikuttamisesta yksikön päällikön
rooliin ja yksikköön kohdistuneista haittatekijöistä. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty
useita eri kirjallisia lähteitä organisaatiomuutokseen ja muutosjohtamiseen liittyen. Suoritettujen
asiantuntijahaastatteluiden avulla on löydetty käytännön vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin.
Keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, ettei organisaatiomuutos ole koskaan yksinkertainen
ilmiö vaan laajamittainen projekti, joka vaatii toteutuakseen aikaa ja ammattitaidollista otetta.
Useiden eri työyksikössä ja sen ulkopuolella tapahtuvien muuttujien huomioiminen on oleellisen
tärkeää muutosprosessissa onnistuessa. Muutosjohtajan rooli on keskeinen käsitellessä
organisaatiomuutosta: vastuu ennen kaikkiaan alaisten hyvinvoinnista korostuu, eikä sitä voi
missään tapauksessa sulkea muutosprosessin ulkopuolelle.
voimaan vuoden 2005 aikana, jonka seurauksesta tehtäväkenttä rikostorjunnan osalta laajeni.
Lisääntyvä rajanylitysliikenne ja globaali kehitys edellyttävät, että toimintaympäristön asettamiin
haasteisiin voidaan vastata entistäkin tehokkaammin.
Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikkö on keskeisessä asemassa paljastaessa ja
tutkiessa rikollista toimintaa Suomen ja Venäjän vastaisella rajaosuudella rajavartioston vastuualueella.
Lisäksi yhteistoiminta poliisin ja tullin kanssa on suuressa roolissa mahdollisimman
aktiivisen ja monipuolisen rikostorjunnan työtehtävien suorittamisessa. Lainsäädännön
uudistuminen edellyttää Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön organisaation
uudelleenjärjestymistä. Säädetyt tehtävät tulisi suorittaa entistäkin tehokkaammin, jota nykyistä
edeltävä organisaatiomalli ei mahdollistanut. Täten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi muuttaa
yksikön kokoonpanoa konkreettisesti suunnittelemalla tehtävät realistisemmiksi ja sijoittamalla
henkilöstö käyttökelvollisemmin toimialueelle.
Tutkielman päätutkimuskysymyksen avulla on haluttu selvittää, millä tavoin organisaatiomuutos
on vaikuttanut Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön johtamiseen.
Työn rajaukseen ja päätutkimuskysymyksen tueksi on laadittu alatutkimuskysymyksiä, joiden
avulla on haettu syvempää analyysiä organisaatiomuutoksen vaikuttamisesta yksikön päällikön
rooliin ja yksikköön kohdistuneista haittatekijöistä. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty
useita eri kirjallisia lähteitä organisaatiomuutokseen ja muutosjohtamiseen liittyen. Suoritettujen
asiantuntijahaastatteluiden avulla on löydetty käytännön vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin.
Keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, ettei organisaatiomuutos ole koskaan yksinkertainen
ilmiö vaan laajamittainen projekti, joka vaatii toteutuakseen aikaa ja ammattitaidollista otetta.
Useiden eri työyksikössä ja sen ulkopuolella tapahtuvien muuttujien huomioiminen on oleellisen
tärkeää muutosprosessissa onnistuessa. Muutosjohtajan rooli on keskeinen käsitellessä
organisaatiomuutosta: vastuu ennen kaikkiaan alaisten hyvinvoinnista korostuu, eikä sitä voi
missään tapauksessa sulkea muutosprosessin ulkopuolelle.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]