Venäjän asevoimien maine ja rekrytointi
Raski, Arttur (2013-03)
Raski, Arttur
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 97
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236831
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310236831
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkitaan, mikä on venäläisen nuoren tilanne Venäjän asevoimissa, haluaako
nuori mennä varusmiespalvelukseen sekä miten Venäjän asevoimat rekrytoivat nuoria asepalvelukseen.
Tutkimuksen keskipisteenä on kutsuntaikäinen, 18–27-vuotias venäläinen
nuori, joka asuu Venäjällä ja on Venäjän kansalainen. Tutkimuksessa selvitetään, miksi Venäjällä
asuva nuori ei halua tai haluaa mennä varusmiespalvelukseen ja mitä kanavia hyödyntäen
asevoimat rekrytoivat nuoria varusmiespalvelukseen. Ajallisesti tutkimuksessa keskitytään
2000-luvun alusta tähän päivään.
Tutkimus on rajattu tutkimaan syitä siihen miksi nuori menee tai ei mene armeijaan ja mitkä
ovat asevoimien tärkeimpiä rekrytointikanavia. Rekrytointikanavia tutkitaan koska on saatava
selitys siihen pyrkiikö Venäjän asevoimat nostattamaan kutsuntaiässä olevien nuorten halukkuutta
sekä motivaatiota astua varusmiespalvelukseen. Tutkimuksessa ei oteta huomioon
Venäjän eri läänejä, aselajeja tai sotilasalueita, vaan asiaa tutkitaan yleisellä tasolla. Venäläisen
nuoren kiinnostusta varusmiespalvelusta kohtaan lähestytään eri lähteistä kootuilla tiedoilla.
Päälähteenä käytetään internetiä ja aikaisempia tutkimuksia, pääosin venäjänkielistä
aineistoa. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen eli laadullinen.
Haasteet, joita Venäjän asevoimat kohtaavat rekrytoinnin ja yleisen maineen näkökulmasta
ovat asevelvollisten huonot olosuhteet, simputus, huono kohtelu, lahjonta, kiristäminen, sekä
varusmiesten huono fyysinen kunto ja terveydentila. Kaikkialle levinnyt korruptio on ongelma
Venäjän asevoimille ja samalla myös koko Venäjälle. Suurimpana haasteena Venäjän
asevoimilla on luoda positiivinen kuva itsestään Venäjän kansalle ja varusmiespalvelukseen
astuvalle nuorisolle. Haasteen positiivisen kuvan muodostamiselle asettaa asevoimissa esiintyvä
vakava simputus, huono maine ja korruptio.
nuori mennä varusmiespalvelukseen sekä miten Venäjän asevoimat rekrytoivat nuoria asepalvelukseen.
Tutkimuksen keskipisteenä on kutsuntaikäinen, 18–27-vuotias venäläinen
nuori, joka asuu Venäjällä ja on Venäjän kansalainen. Tutkimuksessa selvitetään, miksi Venäjällä
asuva nuori ei halua tai haluaa mennä varusmiespalvelukseen ja mitä kanavia hyödyntäen
asevoimat rekrytoivat nuoria varusmiespalvelukseen. Ajallisesti tutkimuksessa keskitytään
2000-luvun alusta tähän päivään.
Tutkimus on rajattu tutkimaan syitä siihen miksi nuori menee tai ei mene armeijaan ja mitkä
ovat asevoimien tärkeimpiä rekrytointikanavia. Rekrytointikanavia tutkitaan koska on saatava
selitys siihen pyrkiikö Venäjän asevoimat nostattamaan kutsuntaiässä olevien nuorten halukkuutta
sekä motivaatiota astua varusmiespalvelukseen. Tutkimuksessa ei oteta huomioon
Venäjän eri läänejä, aselajeja tai sotilasalueita, vaan asiaa tutkitaan yleisellä tasolla. Venäläisen
nuoren kiinnostusta varusmiespalvelusta kohtaan lähestytään eri lähteistä kootuilla tiedoilla.
Päälähteenä käytetään internetiä ja aikaisempia tutkimuksia, pääosin venäjänkielistä
aineistoa. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen eli laadullinen.
Haasteet, joita Venäjän asevoimat kohtaavat rekrytoinnin ja yleisen maineen näkökulmasta
ovat asevelvollisten huonot olosuhteet, simputus, huono kohtelu, lahjonta, kiristäminen, sekä
varusmiesten huono fyysinen kunto ja terveydentila. Kaikkialle levinnyt korruptio on ongelma
Venäjän asevoimille ja samalla myös koko Venäjälle. Suurimpana haasteena Venäjän
asevoimilla on luoda positiivinen kuva itsestään Venäjän kansalle ja varusmiespalvelukseen
astuvalle nuorisolle. Haasteen positiivisen kuvan muodostamiselle asettaa asevoimissa esiintyvä
vakava simputus, huono maine ja korruptio.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]