Rajavartiolaitoksen henkilöstön osallistuminen siviilikriisinhallintaan
Kauppinen, Matias (2013-03)
Kauppinen, Matias
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Kadettikurssi 97
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310226814
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201310226814
Tiivistelmä
Siviilikriisinhallintatehtävät kuuluvat sisäasiainministeriön ydintehtäviin Suomessa. Kriisinhallintakeskus
toteutti vuonna 2012 yhdessä Raja- ja merivartiokoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun
kanssa tutkimushankkeen sisäasiainministeriön hallinnonalojen asiantuntijoiden
mahdollisuuksista ja haasteista kansainvälisiin tehtäviin hakeutumiseen ja niistä kotiutumiseen
liittyen. Tämä kandidaatintutkielma on toteutettu osana edellä mainittua tutkimushanketta.
Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa tutkimushankkeeseen kansainvälisiin tehtäviin
hakeutumiseen liittyen ja tehtävänä tutkia rajavartiolaitoksen henkilöstön siviilikriisinhallintatehtäviin
hakeutumisen mahdollisuuksia ja haasteita.
Tutkimus suoritettiin pääosin laadullisena tutkimuksena, jossa keskityttiin päätöksenteon ja
prosessien tämänhetkisiin ongelmiin. Tutkimuksen aineisto koostui haastattelusta sekä tutkimushankkeesta
saaduista valmiista haastatteluaineistosta ja kyselyiden määrällisistä tuloksista.
Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Siviilikriisinhallintatehtäviin hakeneiden ja lähteneiden määrä rajavartiolaitoksessa on vähentynyt,
mutta selkeisiin rajavartiolaitoksen tehtäviin liittyviin siviilikriisinhallintatehtäviin on
ollut enemmän hakijoita. Siviilikriisinhallintatehtäviin hakeneiden ja lähteneiden joukossa on
kaikkia rajavartiolaitoksen henkilöstöryhmiä, mutta eniten rajavartijoita. Tehtäviin lähteneistä
suurin osa on kokeneita ja lähtökohtaisesti kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua
ja päästä kansainvälisiin tehtäviin. Tiedon saaminen tehtävistä on pääasiassa yksilön omalla
vastuulla. Prosessi jolla päätetään henkilöstön lähtemisestä siviilikriisinhallintatehtäviin sisältää
seitsemän eri tasoa. Siviilikriisinhallintatehtävistä saatua kokemusta pyritään hyödyntämään
ja kartoittamaan, mutta täysimääräinen kokemuksen hyödyntäminen ja kartoittaminen
on haastavaa. Kansainvälisistä tehtävistä palanneista suurin osa ei ole keskustellut esimiehen
kanssa kokemuksien hyödyntämisestä ja suurimman osan mielestä taustaorganisaatio voisi
hyödyntää kansainvälistä kokemusta paremmin.
Valintaprosessin tasojen määrän perusteella lähtevä henkilöstö valikoituu huolellisesti. Kokemuksen
hyödyntämisestä tulisi avoimesti keskustella esimiehen ja alaisen välillä
myös silloin, kun kokemusta ei voida hyödyntää. Informaation jakamista siviilikriisinhallintatehtävistä
tulisi parantaa rajavartiolaitoksen osalta. Esimiehen ja alaisen tulisi avoimesti keskustella
aikeista hakea kansainvälisiin tehtäviin. Kaikkiin operaatioihin myönnetään ja on
myönnetty virkavapaus, mutta samalla on todettu että esimiesasemassa olevilla ei ole yhtäläisiä
mahdollisuuksia hakeutua ja päästä kansainvälisiin tehtäviin. Rajavartiolaitoksen organisaatiorakenne
vaikeuttaa yhtenäisten linjausten antamista esimerkiksi kokemuksen hyödyntämisestä
ja kartoittamisesta.
toteutti vuonna 2012 yhdessä Raja- ja merivartiokoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun
kanssa tutkimushankkeen sisäasiainministeriön hallinnonalojen asiantuntijoiden
mahdollisuuksista ja haasteista kansainvälisiin tehtäviin hakeutumiseen ja niistä kotiutumiseen
liittyen. Tämä kandidaatintutkielma on toteutettu osana edellä mainittua tutkimushanketta.
Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa tutkimushankkeeseen kansainvälisiin tehtäviin
hakeutumiseen liittyen ja tehtävänä tutkia rajavartiolaitoksen henkilöstön siviilikriisinhallintatehtäviin
hakeutumisen mahdollisuuksia ja haasteita.
Tutkimus suoritettiin pääosin laadullisena tutkimuksena, jossa keskityttiin päätöksenteon ja
prosessien tämänhetkisiin ongelmiin. Tutkimuksen aineisto koostui haastattelusta sekä tutkimushankkeesta
saaduista valmiista haastatteluaineistosta ja kyselyiden määrällisistä tuloksista.
Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Siviilikriisinhallintatehtäviin hakeneiden ja lähteneiden määrä rajavartiolaitoksessa on vähentynyt,
mutta selkeisiin rajavartiolaitoksen tehtäviin liittyviin siviilikriisinhallintatehtäviin on
ollut enemmän hakijoita. Siviilikriisinhallintatehtäviin hakeneiden ja lähteneiden joukossa on
kaikkia rajavartiolaitoksen henkilöstöryhmiä, mutta eniten rajavartijoita. Tehtäviin lähteneistä
suurin osa on kokeneita ja lähtökohtaisesti kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua
ja päästä kansainvälisiin tehtäviin. Tiedon saaminen tehtävistä on pääasiassa yksilön omalla
vastuulla. Prosessi jolla päätetään henkilöstön lähtemisestä siviilikriisinhallintatehtäviin sisältää
seitsemän eri tasoa. Siviilikriisinhallintatehtävistä saatua kokemusta pyritään hyödyntämään
ja kartoittamaan, mutta täysimääräinen kokemuksen hyödyntäminen ja kartoittaminen
on haastavaa. Kansainvälisistä tehtävistä palanneista suurin osa ei ole keskustellut esimiehen
kanssa kokemuksien hyödyntämisestä ja suurimman osan mielestä taustaorganisaatio voisi
hyödyntää kansainvälistä kokemusta paremmin.
Valintaprosessin tasojen määrän perusteella lähtevä henkilöstö valikoituu huolellisesti. Kokemuksen
hyödyntämisestä tulisi avoimesti keskustella esimiehen ja alaisen välillä
myös silloin, kun kokemusta ei voida hyödyntää. Informaation jakamista siviilikriisinhallintatehtävistä
tulisi parantaa rajavartiolaitoksen osalta. Esimiehen ja alaisen tulisi avoimesti keskustella
aikeista hakea kansainvälisiin tehtäviin. Kaikkiin operaatioihin myönnetään ja on
myönnetty virkavapaus, mutta samalla on todettu että esimiesasemassa olevilla ei ole yhtäläisiä
mahdollisuuksia hakeutua ja päästä kansainvälisiin tehtäviin. Rajavartiolaitoksen organisaatiorakenne
vaikeuttaa yhtenäisten linjausten antamista esimerkiksi kokemuksen hyödyntämisestä
ja kartoittamisesta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]