Fyysinen kunto tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennustajana maavoimien helikopteriohjaajilla
Polso, Jonas (2008-03)
Polso, Jonas
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 91
Maanpuolustuskorkeakoulu
03 / 2008
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309306369
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309306369
Tiivistelmä
Tutkimuksen pääongelma oli selvittää, miten maavoimien helikopteriohjaajien fyysinen
kunto korreloi heidän tuki- ja liikuntaelinsairastavuuteensa. Tutkimuksen alaongelmia
olivat seuraavat: mitkä tuki- ja liikuntaelimistön osat ovat herkimpiä kipeytymään maavoimien
helikopteriohjaajilla ja poikkeavatko maavoimien helikopteriohjaajien oireet
muiden organisaatioiden ohjaajien vastaavista.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli maavoimien
virassa palvelevat helikopteriohjaajat, joita oli 35 kappaletta tutkimuksen aloitushetkellä.
Tutkimukseen otti osaa 29 ohjaajaa, jotka olivat keski-iältään 34-vuotiaita
miehiä. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmiä olivat kirjallisuuskatsaus ja lomakekysely.
Niiden lisäksi kuntotesteihin liittyvää aineistoa saatiin Puolustusvoimien tietojärjestelmistä.
Muina lähteinä tutkimuksessa on käytetty tieteellisiä artikkeleita, kirjoja,
käsikirjateoksia ja puolustusvoimien julkisia pysyväisasiakirjoja. Kyselyn vastausprosentiksi
muodostui 83 %, ja kuntotestitulokset saatiin heistä 27 ohjaajalta, jolloin analysointivaiheessa
otos pieneni 77 prosenttiin perusjoukosta. Aineiston analysointimenetelmänä
käytettiin ristiintaulukointia yhdistettynä khiin neliö -testiin. Kyselyn tuloksena
peräti 76 %:lla ohjaajista oli ilmennyt lentotehtäviin liittyen erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita.
Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia aiemmin suoritettujen tutkimusten
kanssa, joissa 67–82 %:lla tutkituista ohjaajista oli lentämiseen liittyen ilmennyt erilaisia
tuki- ja liikuntaelimistön oireita.
Fyysisen kunnon yhteydestä tuki- ja liikuntaelinsairastavuuteen
ei kuitenkaan ainakaan tässä aineistossa ollut havaittavissa merkkejä.
Tuki- ja liikuntaelimistön osista niska-hartiaseutu ja alaselän alue olivat herkimpiä kipeytymään.
Molemmissa tapauksissa oireista kärsi 83 % ohjaajista. Maavoimien ohjaajien
oireiden esiintyvyys oli melko samansuuruinen kuin Israelin ilmavoimien (78
%), Royal Navyn (82 %) ja Rajavartiolaitoksen helikopteriohjaajilla (67 %).
kunto korreloi heidän tuki- ja liikuntaelinsairastavuuteensa. Tutkimuksen alaongelmia
olivat seuraavat: mitkä tuki- ja liikuntaelimistön osat ovat herkimpiä kipeytymään maavoimien
helikopteriohjaajilla ja poikkeavatko maavoimien helikopteriohjaajien oireet
muiden organisaatioiden ohjaajien vastaavista.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli maavoimien
virassa palvelevat helikopteriohjaajat, joita oli 35 kappaletta tutkimuksen aloitushetkellä.
Tutkimukseen otti osaa 29 ohjaajaa, jotka olivat keski-iältään 34-vuotiaita
miehiä. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmiä olivat kirjallisuuskatsaus ja lomakekysely.
Niiden lisäksi kuntotesteihin liittyvää aineistoa saatiin Puolustusvoimien tietojärjestelmistä.
Muina lähteinä tutkimuksessa on käytetty tieteellisiä artikkeleita, kirjoja,
käsikirjateoksia ja puolustusvoimien julkisia pysyväisasiakirjoja. Kyselyn vastausprosentiksi
muodostui 83 %, ja kuntotestitulokset saatiin heistä 27 ohjaajalta, jolloin analysointivaiheessa
otos pieneni 77 prosenttiin perusjoukosta. Aineiston analysointimenetelmänä
käytettiin ristiintaulukointia yhdistettynä khiin neliö -testiin. Kyselyn tuloksena
peräti 76 %:lla ohjaajista oli ilmennyt lentotehtäviin liittyen erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita.
Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia aiemmin suoritettujen tutkimusten
kanssa, joissa 67–82 %:lla tutkituista ohjaajista oli lentämiseen liittyen ilmennyt erilaisia
tuki- ja liikuntaelimistön oireita.
Fyysisen kunnon yhteydestä tuki- ja liikuntaelinsairastavuuteen
ei kuitenkaan ainakaan tässä aineistossa ollut havaittavissa merkkejä.
Tuki- ja liikuntaelimistön osista niska-hartiaseutu ja alaselän alue olivat herkimpiä kipeytymään.
Molemmissa tapauksissa oireista kärsi 83 % ohjaajista. Maavoimien ohjaajien
oireiden esiintyvyys oli melko samansuuruinen kuin Israelin ilmavoimien (78
%), Royal Navyn (82 %) ja Rajavartiolaitoksen helikopteriohjaajilla (67 %).
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]