Lähiammuntojen vaikutus psyykkiseen toimintakykyyn : etnografinen tapaustutkimus Kaartin Jääkärirykmentissä
Finnilä, Matti (2006-02)
Finnilä, Matti
Koulutustaidon laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
89. kadettikurssi
Maanpuolustuskorkeakoulu
02 / 2006
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236026
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236026
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valmentavatko Kaartin Jääkärirykmentissä varusmiehille
toteutettavat lähiammunnat koulutettavia tappamaan oikeita ja eläviä vihollisia
asutuskeskustaisteluympäristössä. Vastausta tutkimuskysymykseen haettiin vertaamalla
ampumakoulutustapahtumista kerättyä aineistoa tutkimuksen teoreettisena pohjana toimivaan
Dave Grossmanin esittämään kolmijakoiseen malliin siitä kuinka ihminen voidaan valmentaa
psykologisesti tappamaan.
Tutkimusaineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, varusmiesten ja kouluttajien
haastatteluilla, sekä kirjalliseen materiaaliin kuten harjoitussuunnitelmiin perehtymällä. Tutkija
osallistui Syksyn 2005 aikana yhteensä kuuteen päivän mittaiseen
lähiampumakoulutustapahtumaan joiden yhteydessä toteutti yhteensä 24 strukturoitua
haastattelua koulutukseen osallistuneille varusmiehille Kaartin Jääkärirykmentin 1. JK:sta ja
SpolK:sta. Tämän lisäksi haastateltiin kuutta kouluttajaa kyseisistä perusyksiköistä.
Haastatteluaineisto litteroitiin ja laadullisin menetelmin teemoittelemalla ja tyypittelemällä.
Tutkimusaineiston perusteella kyettiin myös suorittamaan edellä mainittujen perusyksiköiden
vertailu suhteessa teoreettisena pohjana olevaan malliin.
Tutkimuksen yleisinä havaintoina on että lähiampumakoulutuksessa käytettävät maalitaulut
eivät ole riittävästi ihmistä muistuttavia, eivätkä siksi riittävästi valmenna asutuskeskuksissa
yleisiin lähitaistelutilanteisiin. Myöskään koulutuksessa käytettävässä retoriikassa ei tuoda
merkittävästi esiin sitä että ampumakoulutuksessa on kysymys tappamisen harjoittelusta.
Tutkimuksen kohteena olleista perusyksiköistä Sotilaspoliisikomppaniassa oli tiedostettu
taistelukentällä vaikuttavat psykologiset ilmiöt paremmin kouluttajien keskuudessa. Tämä seikka
ilmeni muun muassa realistisempien maalilaitteiden suosimisena ampumakoulutuksessa sekä
kouluttajien käyttämässä koulutusretoriikassa. Tämän voidaan katsoa johtuvan yhden, aiheeseen
perehtyneen kouluttajan yksikössä levittämästä asiantuntijuudesta.
toteutettavat lähiammunnat koulutettavia tappamaan oikeita ja eläviä vihollisia
asutuskeskustaisteluympäristössä. Vastausta tutkimuskysymykseen haettiin vertaamalla
ampumakoulutustapahtumista kerättyä aineistoa tutkimuksen teoreettisena pohjana toimivaan
Dave Grossmanin esittämään kolmijakoiseen malliin siitä kuinka ihminen voidaan valmentaa
psykologisesti tappamaan.
Tutkimusaineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, varusmiesten ja kouluttajien
haastatteluilla, sekä kirjalliseen materiaaliin kuten harjoitussuunnitelmiin perehtymällä. Tutkija
osallistui Syksyn 2005 aikana yhteensä kuuteen päivän mittaiseen
lähiampumakoulutustapahtumaan joiden yhteydessä toteutti yhteensä 24 strukturoitua
haastattelua koulutukseen osallistuneille varusmiehille Kaartin Jääkärirykmentin 1. JK:sta ja
SpolK:sta. Tämän lisäksi haastateltiin kuutta kouluttajaa kyseisistä perusyksiköistä.
Haastatteluaineisto litteroitiin ja laadullisin menetelmin teemoittelemalla ja tyypittelemällä.
Tutkimusaineiston perusteella kyettiin myös suorittamaan edellä mainittujen perusyksiköiden
vertailu suhteessa teoreettisena pohjana olevaan malliin.
Tutkimuksen yleisinä havaintoina on että lähiampumakoulutuksessa käytettävät maalitaulut
eivät ole riittävästi ihmistä muistuttavia, eivätkä siksi riittävästi valmenna asutuskeskuksissa
yleisiin lähitaistelutilanteisiin. Myöskään koulutuksessa käytettävässä retoriikassa ei tuoda
merkittävästi esiin sitä että ampumakoulutuksessa on kysymys tappamisen harjoittelusta.
Tutkimuksen kohteena olleista perusyksiköistä Sotilaspoliisikomppaniassa oli tiedostettu
taistelukentällä vaikuttavat psykologiset ilmiöt paremmin kouluttajien keskuudessa. Tämä seikka
ilmeni muun muassa realistisempien maalilaitteiden suosimisena ampumakoulutuksessa sekä
kouluttajien käyttämässä koulutusretoriikassa. Tämän voidaan katsoa johtuvan yhden, aiheeseen
perehtyneen kouluttajan yksikössä levittämästä asiantuntijuudesta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]