Puolustusvoimien esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen vaikutukset johtamiskäyttäytymisen kehittämiseen
Valtavaara, Pasi (2013-04)
Valtavaara, Pasi
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 2
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309165880
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309165880
Tiivistelmä
Puolustusvoimien vallitseva johtajakoulutus perustuu transformationaaliseen, eli vuorovaikutukselliseen
johtamiseen. Transformationaalinen johtaminen lanseerattiin puolustusvoimiin
1990-luvun lopulla syväjohtamisen nimellä, tieteellisen tutkimuksen tuloksena. 2000-luvulla
aloitettiin syväjohtamiseen perustuva puolustusvoimien esimies- ja vuorovaikutusvalmennus,
jonka tavoitteena oli vastata muutosjohtamisen ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Esimiesja
vuorovaikutusvalmennus haluttiin mahdollistaa kaikille henkilöstöryhmille puolustusvoimissa.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin kvantitatiivisella primaariaineistolla puolustusvoimien esimies-
ja vuorovaikutusvalmennuksen vaikutuksia johtamiskäyttäytymisen kehittämiseen.
Tutkimuksella täydennettiin puolustusvoimissa tehtyjen esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen
vaikuttavuustutkimuksien vähäistä määrää. Mittarina käytettiin sovellettua vaikuttavuuskyselyä,
joka kohdistettiin valmennusprosessin tavoitteisiin, eli välittömiin vaikutuksiin.
Mitattuja kokonaisuuksia olivat: johtamiskäyttäytymisen kehittymisen kokeminen, johtamiskäyttäytymisen
kehittämisen työkalujen osaaminen ja käyttö sekä yksilöissä kehittymiseen
vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät.
Pääesikunnan päätös rajasi tutkimuksen perusjoukon Tykistöprikaatissa valmennettuihin henkilöihin.
Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto kerättiin syksyllä 2012. Perusjoukosta 34 prosenttia
koki, että heidän johtamiskäyttäytyminen oli kehittynyt puolustusvoimien esimies- ja
vuorovaikutusvalmennuksen jälkeen. 66 prosenttia perusjoukosta koki, että kehittymistä ei
ollut tapahtunut. Perusjoukosta muodostettiin tutkimukseen ryhmät: ”Kokevat kehittyneensä”
ja ”Eivät koe kehittyneensä”. Tutkimustuloksena havaittiin, että johtamiskäyttäytymisen kehittämisen
työkalujen käyttö vaikuttaa suoraan kehittymisen kokemiseen. Huomattava osa
tutkitusta perusjoukosta ei ollut koskaan hyödyntänyt mitään johtamiskäyttäytymisen kehittämisen
työkalua, vaikka valmennuksessa toisin opetettiin. Perusjoukosta muodostetut ryhmät
eivät poikenneet toisistaan työkalujen käytön osaamisessa. Perusjoukosta muodostetut
ryhmät poikkesivat toisistaan tilastollisesti merkittävästi sisäisten ja ulkoisten motivaatiotekijöiden
suhteen. ”Kokevat kehittyneensä” ryhmän henkilöt olivat saaneet sisäisiä palkkioita ja
onnistumisen elämyksiä johtamiskäyttäytymisen kehittymisestä. Ulkoiset motivaatiotekijät,
kuten käsky kehittää johtamiskäyttäytymistä ja arvostuksen lisääntyminen työyhteisössä olivat
vaikuttaneet positiivisella tavalla johtamiskäyttäytymisen kehittymiseen ”Kokevat kehittyneensä”
ryhmässä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että valmennetut henkilöt toimivat syväjohtamisen johtamiskäyttäytymisen
mukaisesti. Johtamiskäyttäytymisen kehittäminen vaatii erilaisten kehittämiseen
liittyvien työkalujen käyttöä puolustusvoimien esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen
opettamalla tavalla. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että sisäiset ja ulkoiset
motivaatiotekijät vaikuttavat johtamiskäyttäytymisen kehittymisen kokemiseen. Puolustusvoimien
esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksessa olisi hyödyllistä tunnistaa yksilön
johtamiskäyttäytymisen kehittämiseen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät esimerkiksi
erillisellä oppimistehtävällä. Tykistöprikaatissa valmennetuille henkilöille tulisi järjestää
johtamiskäyttäytymisen kehittämisen osalta jatkokoulutusta.
johtamiseen. Transformationaalinen johtaminen lanseerattiin puolustusvoimiin
1990-luvun lopulla syväjohtamisen nimellä, tieteellisen tutkimuksen tuloksena. 2000-luvulla
aloitettiin syväjohtamiseen perustuva puolustusvoimien esimies- ja vuorovaikutusvalmennus,
jonka tavoitteena oli vastata muutosjohtamisen ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Esimiesja
vuorovaikutusvalmennus haluttiin mahdollistaa kaikille henkilöstöryhmille puolustusvoimissa.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin kvantitatiivisella primaariaineistolla puolustusvoimien esimies-
ja vuorovaikutusvalmennuksen vaikutuksia johtamiskäyttäytymisen kehittämiseen.
Tutkimuksella täydennettiin puolustusvoimissa tehtyjen esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen
vaikuttavuustutkimuksien vähäistä määrää. Mittarina käytettiin sovellettua vaikuttavuuskyselyä,
joka kohdistettiin valmennusprosessin tavoitteisiin, eli välittömiin vaikutuksiin.
Mitattuja kokonaisuuksia olivat: johtamiskäyttäytymisen kehittymisen kokeminen, johtamiskäyttäytymisen
kehittämisen työkalujen osaaminen ja käyttö sekä yksilöissä kehittymiseen
vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät.
Pääesikunnan päätös rajasi tutkimuksen perusjoukon Tykistöprikaatissa valmennettuihin henkilöihin.
Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto kerättiin syksyllä 2012. Perusjoukosta 34 prosenttia
koki, että heidän johtamiskäyttäytyminen oli kehittynyt puolustusvoimien esimies- ja
vuorovaikutusvalmennuksen jälkeen. 66 prosenttia perusjoukosta koki, että kehittymistä ei
ollut tapahtunut. Perusjoukosta muodostettiin tutkimukseen ryhmät: ”Kokevat kehittyneensä”
ja ”Eivät koe kehittyneensä”. Tutkimustuloksena havaittiin, että johtamiskäyttäytymisen kehittämisen
työkalujen käyttö vaikuttaa suoraan kehittymisen kokemiseen. Huomattava osa
tutkitusta perusjoukosta ei ollut koskaan hyödyntänyt mitään johtamiskäyttäytymisen kehittämisen
työkalua, vaikka valmennuksessa toisin opetettiin. Perusjoukosta muodostetut ryhmät
eivät poikenneet toisistaan työkalujen käytön osaamisessa. Perusjoukosta muodostetut
ryhmät poikkesivat toisistaan tilastollisesti merkittävästi sisäisten ja ulkoisten motivaatiotekijöiden
suhteen. ”Kokevat kehittyneensä” ryhmän henkilöt olivat saaneet sisäisiä palkkioita ja
onnistumisen elämyksiä johtamiskäyttäytymisen kehittymisestä. Ulkoiset motivaatiotekijät,
kuten käsky kehittää johtamiskäyttäytymistä ja arvostuksen lisääntyminen työyhteisössä olivat
vaikuttaneet positiivisella tavalla johtamiskäyttäytymisen kehittymiseen ”Kokevat kehittyneensä”
ryhmässä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että valmennetut henkilöt toimivat syväjohtamisen johtamiskäyttäytymisen
mukaisesti. Johtamiskäyttäytymisen kehittäminen vaatii erilaisten kehittämiseen
liittyvien työkalujen käyttöä puolustusvoimien esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen
opettamalla tavalla. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että sisäiset ja ulkoiset
motivaatiotekijät vaikuttavat johtamiskäyttäytymisen kehittymisen kokemiseen. Puolustusvoimien
esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksessa olisi hyödyllistä tunnistaa yksilön
johtamiskäyttäytymisen kehittämiseen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät esimerkiksi
erillisellä oppimistehtävällä. Tykistöprikaatissa valmennetuille henkilöille tulisi järjestää
johtamiskäyttäytymisen kehittämisen osalta jatkokoulutusta.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]