Henkilötiedustelua aiheena ei ole suomalaisessa sotatieteellisessä tutkimuksessa aiemmin
tutkittu. Henkilötiedustelu tai HUMINT = Human Intelligence on nykyään yhä käytetympi
termi sotilaiden keskuudessa, vaikka vain harva tietää, mitä työskentely todellisuudessa pitää
sisällään.
Tutkimuksessa tutkittiin henkilötiedustelijan toimintakykyä, kehyksenään
sotilaspedagoginen viitekehys sotilaan toimintakyvylle. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin
selvittämään asiakokonaisuuksia, joita HUMINT- operaattorin koulutuksessa tulisi ottaa
huomioon, pyrkimyksenä henkilötiedustelukoulutuksen mahdollinen kehittyminen
tulevaisuudessa. Tämän lisäksi tässä tutkimuksessa luotiin lukijalle pintapuolinen kuva
henkilötiedustelutyöstä ennen toimintakykyä ja oppimista käsitteleviä kappaleita.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, tutkimusmetodina oli hermeneuttinen
sisällönanalyysi. Aineiston analyysitapana käytettiin teoriasidonnaista analyysiä.
Tutkimuskysymykset laadittiin selvittämään henkilötiedustelijan toimintakykyä sekä
oppimista 1) miten sotilaan toimintakyvyn nelikenttämalli toteutuu henkilötiedustelijan
työssä ja 2) mitkä ovat keskeisimmät kehittämisen kohteet suomalaisessa
henkilötiedustelukoulutuksessa?
Tutkimuksessa havaittiin, että henkilötiedustelijan toimintakyvyn tärkeimmiksi osa-alueiksi
nousivat psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että
koulutuksen painopistettä tulisi kehittää nimenomaan lähteen käsittelyyn sekä
puhuttamiseen.