Julkaisuarkisto

Enhancing human security through crisis management : opportunities and challenges for learning

Doria

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos -
dc.contributor.author Anttila, Ulla
dc.date.accessioned 2012-08-31T07:23:34Z
dc.date.available 2012-08-31T07:23:34Z
dc.date.issued 2012-08-31
dc.identifier.isbn 978-951-25-2357-3 -
dc.identifier.issn 1798-0399 -
dc.identifier.uri http://www.doria.fi/handle/10024/78688
dc.description.abstract Inhimilliseen turvallisuuteen kriisinhallinnan kautta – oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita Kylmän sodan jälkeen aseelliset konfliktit ovat yleensä alkaneet niin sanotuissa hauraissa valtioissa ja köyhissä maissa, ne ovat olleet valtioiden sisäisiä ja niihin on osallistunut ei-valtiollisia aseellisia ryhmittymiä. Usein ne johtavat konfliktikierteeseen, jossa sota ja vakaammat olot vaihtelevat. Koska kuolleisuus konflikteissa voi jäädä alle kansainvälisen määritelmän (1000 kuollutta vuodessa), kutsun tällaisia konflikteja ”uusiksi konflikteiksi”. Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt kehittämään kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen malleja, jotta pysyvä rauhantila saataisiin aikaiseksi. Inhimillinen turvallisuus perustuu näkemykseen, jossa kunnioitetaan jokaisen yksilön ihmisoikeuksia ja jolla on vaikutusta myös kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen toteuttamiseen. Tutkimukseen kuuluu kaksi empiiristä osaa: Delfoi tulevaisuuspaneeliprosessin sekä kriisinhallintahenkilöstön haastattelut. Viisitoista eri alojen kriisinhallinta-asiantuntijaa osallistui paneeliin, joka toteutettiin vuonna 2008. Paneelin tulosten mukaan tulevat konfliktit usein ovat uusien konfliktien kaltaisia. Lisäksi kriisinhallintahenkilöstöltä edellytetään vuorovaikutus- ja kommunikaatiokykyä ja luonnollisesti myös varsinaisia ammatillisia valmiuksia. Tulevaisuuspaneeli korosti vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja erityisesti siviilikriisinhallintahenkilöstön kompetensseissa, mutta samat taidot painottuivat sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön kompetensseissakin. Kriisinhallinnassa tarvitaan myös selvää työnjakoa eri toimijoiden kesken. Kosovossa työskennelleen henkilöstön haastatteluaineisto koostui yhteensä 27 teemahaastattelusta. Haastateltavista 9 oli ammattiupseeria, 10 reservistä rekrytoitua rauhanturvaajaa ja 8 siviilikriisinhallinnassa työskennellyttä henkilöä. Haastattelut toteutettiin helmi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 2008. Haastattelutuloksissa korostui vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen merkitys, sillä monissa käytännön tilanteissa haastateltavat olivat ratkoneet ongelmia yhteistyössä muun kriisinhallintahenkilöstön tai paikallisten asukkaiden kanssa. Kriisinhallinnassa toteutui oppimisprosesseja, jotka usein olivat luonteeltaan myönteisiä ja informaalisia. Tällaisten onnistumisten vaikutus yksilön minäkuvaan oli myönteinen. Tällaisia prosesseja voidaan kuvata ”itseä koskeviksi oivalluksiksi”. Kriisinhallintatehtävissä oppimisella on erityinen merkitys, jos halutaan kehittää toimintoja inhimillisen turvallisuuden edistämiseksi. Siksi on tärkeää, että kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatyössä oppimista kehitetään ottamaan huomioon oppimisen eri tasot ja ulottuvuudet sekä niiden merkitys. Informaaliset oppimisen muodot olisi otettava paremmin huomioon kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatehtävissä oppimista kehitettäessä. Palautejärjestelmää olisi kehitettävä eri tavoin. Koko kriisinhallintaoperaation on saatava tarvittaessa myös kriittistä palautetta onnistumisista ja epäonnistumisista. Monet kriisinhallinnassa työskennelleet kaipaavat kunnollista palautetta työrupeamastaan. Liian rutiininomaiseksi koettu palaute ei edistä yksilön oppimista. Spontaanisti monet haastatellut pitivät tärkeänä, että kriisinhallinnassa työskennelleillä olisi mahdollisuus debriefing- tyyppiseen kotiinpaluukeskusteluun. Pelkkä tällainen mahdollisuus ilmeisesti voisi olla monelle myönteinen uutinen, vaikka tilaisuutta ei hyödynnettäisikään. Paluu kriisinhallintatehtävistä Suomeen on monelle haasteellisempaa kuin näissä tehtävissä työskentelyn aloittaminen ulkomailla. Tutkimuksen tulokset kannustavat tutkimaan kriisinhallintaa oppimisen näkökulmasta. On myös olennaista, että kriisinhallinnan palautejärjestelmiä kehitetään mahdollisimman hyvin edistämään sekä yksilöllistä että organisatorista oppimista kriisinhallinnassa. Kriisinhallintaoperaatio on oppimisympäristö. Kriisinhallintahenkilöstön kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on olennaista tavoiteltaessa kestävää rauhanprosessia, jossa konfliktialueen asukkaatkin ovat mukana. fi
dc.description.abstract Enhancing human security through crisis management – opportunities and challenges for learning Since the Cold war, armed conflicts have usually started in so-called fragile states and poor countries, they have occurred inside states, mostly not between them and non-state armed groups have been involved in them. They often lead to conflict cycles, in which warfare and more stable circumstances vary. Because conflict mortality often remains under the international definition (under 1,000 annual deaths), I call these kinds of conflicts as “new conflicts”. The international community has tried to develop the models for crisis management and peacekeeping in order to obtain sustainable peace. Human security is based on a vision according to which every individual’s human rights should be respected. This vision affects how crisis management and peace-building are carried out. The present research consists of two empirical parts: a Delphi panel process and interviews of crisis management personnel. Fifteen experts on different fields in crisis management attended the panel that was carried out in 2008. According to the panel, the futures conflicts will often resemble “new conflicts”. In addition, interaction and communication abilities are required from crisis management personnel. The panel emphasized interaction and communication abilities particularly with regard to the competences of civilian crisis management personnel, although these abilities are also important for the military crisis management personnel. A clear division of labor between various actors is required in crisis management. The second empirical part of the research consisted of 27 thematic interviews with civilian and military crisis management personnel who had served in Kosovo. The interviewees were nine professional officers, ten peacekeepers who had been recruited from the reserves, and eight individuals who had worked in civilian crisis management. The interviews occurred between February and June 2008. The results emphasized the significance of interaction and communication abilities because many interviewees had solved problems with crisis management personnel and local inhabitants. Learning processes that occurred in crisis management and that were often positive and informal in nature were also highlighted through the interviews. These successful events had a positive impact on an individual’s self-confidence and this process can be described in terms of self-realization. Learning in crisis management is especially significant if the activities are developed in order to enhance human security. Informal learning should be better taken into account when developing crisis management education and opportunities for learning in crisis management. Feedback systems also require development. The entire crisis management operation should also receive critical feedback if it is necessary in regard to its positive and negative outcomes. Several individuals who have worked in crisis management require adequate feedback in regard to their work. Spontaneously many interviewees considered that crisis management personnel should have a right to have a debriefing-like return conversation. Even the knowledge that such an opportunity exists could be good news for the personnel, even though the opportunity might not always be utilized. Compared to starting to work, returning to Finland from crisis management duties is more challenging for many individuals The results of the present study prompt to study crisis management from the perspective of learning. It is also essential to develop feedback systems in crisis management to enhance individual and organizational learning. A crisis management operation is a learning environment. The development of crisis management personnel’s communication and interaction skills is essential in order to attain a sustainable peace process, in which the inhabitants of a conflict region are also involved. en
dc.format.extent 261 -
dc.language.iso en -
dc.publisher Maanpuolustuskorkeakoulu -
dc.relation.isformatof 978-951-25-2356-6 -
dc.relation.ispartof Publication series 1, Number 9/2012 -
dc.title Enhancing human security through crisis management : opportunities and challenges for learning -
dc.subject.ysa kriisinhallinta -
dc.subject.ysa turvallisuus -
dc.subject.ysa konfliktit -
dc.subject.ysa oppiminen -
dc.subject.ysa rauhanturvaaminen -
dc.subject.ysa palaute -
dc.subject.ysa henkilöstö -
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-25-2357-3 -
dc.subject.oppiaine Johtaminen -
dc.type.mpkktaso Tohtoriopiskelijan väitöskirja -
dc.type.okmtaso G4 Monografiaväitöskirja -
dc.rights.suojaustaso Julkinen -
dc.onsale 1

Viite kuuluu kokoelmiin:

  • Julkaisut [182]
    Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisuja

Näytä suppeat kuvailutiedot