Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educational Policies in Four European Nations

Doria

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor Department of Comparative Religion -
dc.contributor.author Himanen, Timo
dc.date.accessioned 2012-08-24T07:24:32Z
dc.date.available 2012-08-24T07:24:32Z
dc.date.issued 2012-09-22
dc.identifier ISBN 978-951-29-5102-4 -
dc.identifier.uri http://www.doria.fi/handle/10024/78668
dc.description.abstract In my doctoral thesis I evaluate strategies designed to cope with the multicultural nature of four European nations: Great Britain, The Netherlands, Sweden, and Denmark. I also analyse and clarify the question of the place of religion in present-day Europe. The empirical material analysed in the study consists of politicians’ statements and policy documents dealing with immigration policy and religious and values education in the four countries. In addition, I analyse statements issued by the Council of Europe regarding religious education, along with all cases relevant to religious education brought before the United Nations Human Rights Committee or the European Court of Human Rights. The theoretical framework is formed by the scholarly debate – among philosophers, sociologists and scholars of religion in education – concerning the question of a just society. Special emphasis is given to philosophical theories that are in favour of granting special group rights to religious minorities in the name of equal treatment. With regard to the question of the appropriate place of religion, I apply Kim Knott’s methodological model for locating religion in secular contexts, and Émile Durkheim’s theory as to the significance of religion and collective sentiments in uniting adherents or members of a group into a single moral community. The study shows that even when the positive side of immigration, as a potential force for the enrichment of the public culture, is acknowledged, there is anxiety as to the successful integration of immigrants. The premises and goals of immigration policies have also been questioned. One central problem is the incommensurability between the values upheld by Western liberal democracies and certain religious traditions, above all those of Islam. Great Britain, The Netherlands, Sweden, and Denmark have tightened control over their citizens’ ethical attitudes and want to regulate these as well. In coping with cultural diversity, the significance of education, especially religious education, plays a significant role; as future citizens, pupils are expected to internalise the society’s core values as well as gaining an understanding of different cultures and ways of life. It is also worth noting that both the Council of Europe and the European Court of Human Rights have recently expressed the view that one important goal of religious education is to enable pupils to be critical and autonomous with regard to different religions and moral positions. The study shows that religion is not seen as purely a personal matter. Religion is closely linked to individual and national identity, and religious traditions thus have a place in the public domain. It should be noted, however, that a religious tradition – more precisely, an interpretation of religious tradition – qualifies as a legitimate partner in the democratic decision-making process only if it shares similar values with Western European nations. -
dc.description.abstract Väitöskirjassani arvioidaan monikulttuurisuuden hallitsemiseksi kehitettyjä strategioita ja vastataan julkisuudessa paljon esillä olleisiin kysymyksiin uskonnon paikasta nykypäivän eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu Ison-Britannian, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevistä julkilausumista sekä arvo- ja uskonnonopetusta ohjaavista asiakirjoista. Lisäksi työssä analysoidaan Euroopan neuvoston (Council of Europe), Yhdistyneiden kansakuntien sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen uskonnonopetusta käsitteleviä asiakirjoja. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kahden viime vuosikymmenen aikana käyty akateeminen keskustelu kulttuuristen vähemmistöjen oikeuksista. Erityinen painotus on yhteiskuntafilosofian piirissä esitetyillä argumenteilla, joiden mukaan kulttuurisille vähemmistöille tulee myöntää ryhmäsidonnaisia oikeuksia, jotta nämä saavuttaisivat tasa-arvoisen aseman valtaväestöön kuuluvien kansalaisten kanssa. Uskonnon paikan arvioinnissa sovelletaan Kim Knottin metodologista mallia uskonnon paikantamisessa maallisessa kontekstissa sekä Emilé Durkheimin teoriaa uskonnon ja kollektiivisten tunteiden merkityksestä yhteisöjä koossa pitävänä voimana. Tutkimuksesta käy hyvin ilmi näkemys, jonka mukaan maahanmuutto koetaan periaatteessa rikastuttavana asiana, mutta maahanmuuttajien onnistuneesta integroitumisesta ollaan huolissaan. Integraatiopolitiikan lähtökohtia ja tavoitteita on jouduttu pohtimaan uudelleen 1990-luvulta alkaen. Eräs keskeinen ongelma koskee tiettyjen uskontoperinteiden, kuten islamin, teokraattisten korostusten ja liberalististen arvojen yhteensopimattomuutta. Iso-Britannialla, Hollannilla, Ruotsilla ja Tanskalla onkin maahanmuuttajien määrän lisääntymisen myötä kasvanut tarve kontrolloida uusien kansalaistensa (asukkaidensa) arvoasenteita. Monikulttuurisuuden hallitsemisessa kouluopetuksella, etenkin uskonnonopetuksella, on merkittävä rooli niin yhteiskunnan perusarvojen välittämisessä kuin kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämisessä. Merkille pantavaa on myös Euroopan neuvoston ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen viime aikaiset linjaukset siitä, että uskonnonopetuksen tavoitteena tulee olla oppilaiden kasvatus kriittisyyteen sekä itsenäiseen, omakohtaiseen ajatteluun. Tutkimuksessa osoitetaan myös, että uskontoa ei haluta sulkea pois yhteiskunnan julkiselta alueelta. Uskontoon liittyvät kysymykset ovat perustavia etnisyyden sekä yksilöllisen ja kansallisen identiteetin kannalta. Siksi uskonnollisilla perinteillä on paikka yhteiskunnan julkisella alueella. Samalla on kuitenkin huomattava, että ainoastaan sellaiset uskonnolliset käsitykset ja tulkinnat, jotka eivät ole ristiriidassa yhteiskunnassa vallitsevien perusarvojen kanssa, ovat tervetulleita vuoropuheluun sekulaarin yhteiskunnan kanssa. Uskonnolliset instituutiot eivät ole autonomisia toimijoita, vaan joutuvat arvioimaan omaa paikantumistaan suhteessa yhteiskunnan ydinarvoihin. -
dc.language.iso en -
dc.publisher Annales Universitatis Turkuensis B 355 -
dc.title Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educational Policies in Four European Nations -
dc.type.ontasot Doctoral thesis (monograph)
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-29-5102-4

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot