HN-ohjaajan nesteytystarve kuormittavassa lentopalveluksessa
Sarantola, Mikko (2012-04)
Sarantola, Mikko
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 64
04 / 2012
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201206186040
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201206186040
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Hornet (HN)-hävittäjäohjaajan nesteytystarvetta kuormittavassa lentopalveluksessa.
Aihetta on tutkittu kansainvälisestikin tarkastellen vähän ja suomalaisten
hävittäjäohjaajien tietämys aiheesta on heikko. Aihe on kuitenkin merkittävä, koska jo vähäisellä
nestevajauksella on todistettu olevan heikentäviä vaikutuksia ihmisen suorituskykyyn.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kuormittava lentopalvelus vaikuttaa HNohjaajan
nesteytystarpeeseen. Tähän kysymykseen haettiin vastauksia tutkimalla, paljonko
yksittäinen lentosuoritus tuottaa nestevajausta ja mitkä eri tekijät vaikuttavat HN-ohjaajan
nestetasapainoon.
Tutkimus toteutettiin esittämällä teoreettisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta tekijät, jotka
vaikuttavat elimistön neste- ja lämpötasapainon säätelyyn sekä ohjaajan nestetasapainoon.
Teoreettisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen selvitettiin kvantitatiivisin menetelmin, kuinka
paljon yksittäinen Hornetilla suoritettu lentosuoritus tuotti nestevajausta ja mitkä eri tekijät
olivat kriittisimpiä nestetasapainon säilyttämisessä. Kuormittavan lentopalveluksen tuottamaa
kehon koostumuksen muutosta mitattiin monitaajuuksisella bioimpedanssi laitteella
(InBody 720, Soul, Korea). Mittaukset suoritettiin ennen lentoa ja lennon jälkeen. Ohjaajien
suorittama lentotehtävä oli lentokoulutusohjelman mukainen ilmataistelulento.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset esitettiin kokonaispainon muutoksina. Kokonaispainon
muutoksen keskiarvoksi muodostui -0,6 kg. Suurin yksittäinen pudotus oli 1,4 kg ja
pienin 0,1 kg. Painonpudotusprosentin keskiarvoksi muodostui 0,8 %. Suurin yksittäinen
pudotus oli 1,7 % ja pienin 0,1 %. Muutokset osoittautuivat tilastollisesti merkittäviksi
(p<0,01). Mittaukset suoritettiin elokuussa 2011 ja niitä suoritettiin kaikkiaan 57.
Tutkimus todistaa, että kuormittavalla lentopalveluksella on vaikutuksia ohjaajan nesteytystarpeeseen.
Ohjaajan kohdistuva lämpökuorma on korkeimmillaan maatoimenpiteiden
aikana. Ilman kosteus, ulkolämpötila, lentovarusteet ja ohjaajan fyysinen kunto olivat tuloksiin
vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset on tarkoitus esittää hävittäjälentolaivueiden
johdolle. Parhaassa tapauksessa tulosten merkittävyys tunnistetaan ja tuloksista laaditaan
ilmavoimallinen ohje ”nestetasapainon ylläpito lentopalveluksessa”.
Aihetta on tutkittu kansainvälisestikin tarkastellen vähän ja suomalaisten
hävittäjäohjaajien tietämys aiheesta on heikko. Aihe on kuitenkin merkittävä, koska jo vähäisellä
nestevajauksella on todistettu olevan heikentäviä vaikutuksia ihmisen suorituskykyyn.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kuormittava lentopalvelus vaikuttaa HNohjaajan
nesteytystarpeeseen. Tähän kysymykseen haettiin vastauksia tutkimalla, paljonko
yksittäinen lentosuoritus tuottaa nestevajausta ja mitkä eri tekijät vaikuttavat HN-ohjaajan
nestetasapainoon.
Tutkimus toteutettiin esittämällä teoreettisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta tekijät, jotka
vaikuttavat elimistön neste- ja lämpötasapainon säätelyyn sekä ohjaajan nestetasapainoon.
Teoreettisen kirjallisuuskatsauksen jälkeen selvitettiin kvantitatiivisin menetelmin, kuinka
paljon yksittäinen Hornetilla suoritettu lentosuoritus tuotti nestevajausta ja mitkä eri tekijät
olivat kriittisimpiä nestetasapainon säilyttämisessä. Kuormittavan lentopalveluksen tuottamaa
kehon koostumuksen muutosta mitattiin monitaajuuksisella bioimpedanssi laitteella
(InBody 720, Soul, Korea). Mittaukset suoritettiin ennen lentoa ja lennon jälkeen. Ohjaajien
suorittama lentotehtävä oli lentokoulutusohjelman mukainen ilmataistelulento.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset esitettiin kokonaispainon muutoksina. Kokonaispainon
muutoksen keskiarvoksi muodostui -0,6 kg. Suurin yksittäinen pudotus oli 1,4 kg ja
pienin 0,1 kg. Painonpudotusprosentin keskiarvoksi muodostui 0,8 %. Suurin yksittäinen
pudotus oli 1,7 % ja pienin 0,1 %. Muutokset osoittautuivat tilastollisesti merkittäviksi
(p<0,01). Mittaukset suoritettiin elokuussa 2011 ja niitä suoritettiin kaikkiaan 57.
Tutkimus todistaa, että kuormittavalla lentopalveluksella on vaikutuksia ohjaajan nesteytystarpeeseen.
Ohjaajan kohdistuva lämpökuorma on korkeimmillaan maatoimenpiteiden
aikana. Ilman kosteus, ulkolämpötila, lentovarusteet ja ohjaajan fyysinen kunto olivat tuloksiin
vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset on tarkoitus esittää hävittäjälentolaivueiden
johdolle. Parhaassa tapauksessa tulosten merkittävyys tunnistetaan ja tuloksista laaditaan
ilmavoimallinen ohje ”nestetasapainon ylläpito lentopalveluksessa”.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]