Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka : Monialaiset merelliset turvallisuusnäkymät
Osola, Kalle (2012-04)
Osola, Kalle
Strategian laitos
Strategia
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 64
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2012
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201206186033
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201206186033
Tiivistelmä
Euroopan unioni on merellinen suurvalta. Euroopalla on yli 70 000 kilometriä rannikkoa ja
se rajoittuu kahteen valtamereen, Atlanttiin ja Pohjoiseen Jäämereen sekä neljään mereen,
Itämereen, Pohjanmereen, Välimereen ja Mustaan mereen. 90 % EU:n ulkomaankaupasta
ja 40 % EU:n sisäisestä kaupasta kulkee meriteitse ja EU:n jäsenvaltiot omistavat 40 %
kaikesta maailman kauppameriliikenteen tonnistosta.
Euroopan unioni on viime vuosina pyrkinyt kehittämään merellisten asioiden hallintaa ja
koordinointia unionin sisällä. Kehittämistoimenpiteiden alustaksi on luotu Euroopan unionin
yhdennetty meripolitiikka (Integrated Maritime Policy, IMP). IMP on vuodesta 2007
alkaen konkretisoitunut useiksi rinnakkain eteneviksi monikansallisiksi kehittämishankkeiksi,
joissa myös Suomi on ollut aktiivisesti mukana. IMP:n yhtenä tavoitteena on luoda
Eurooppalainen merivalvontaverkosto, jolla varmistetaan merten turvallinen käyttö ja Euroopan
merirajojen turvaaminen. Komissio on kannustanut erityisesti rannikkovartiostojen
ja muiden asiaan liittyvien virastojen välistä yhteistyötä ja on sitoutunut parantamaan valvontajärjestelmien
yhteensopivuutta näiden välillä.
Suomea pidetään kansainvälisesti edelläkävijänä viranomaisyhteistyössä. Hyvänä esimerkkinä
kansallisesta viranomaisyhteistyöstä toimii METO - yhteistyö Rajavartiolaitoksen,
Puolustusvoimien, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston välillä. Yhteistyö on
rakennettu hyvin pitkälti merivalvonnan ympärille, joten Suomella on ollut erinomaiset
edellytykset olla mukana ja osaltaan johtaa IMP:n kehittämishankkeita.
Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on toimia johdatuksena yhdennetyn meripolitiikan
sisältöön. Lähestymiskulmaksi on valittu IMP:n kehittämishankkeet ja niiden vaikutukset
kansallisen tason viranomaistoimintaan merellisten turvallisuustehtävien osalta Rajavartiolaitoksen
näkökulmasta. Tutkimusraportti antaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mitä
tarkoitetaan Euroopan unionin yhdennetyllä meripolitiikalla? Mistä lähtökohdista ja millä
tavoin yhdennetty meripolitiikka on muodostettu? Mitkä ovat yhdennetyn meripolitiikan
ensisijaiset tavoitteet ja päämäärät? Miten yhdennetty meripolitiikka ilmentää Euroopan
integraatiokehitystä? Mitä yhdennetyn meripolitiikan toimeenpanoon liittyviä kehittämishankkeita
on käynnistetty ja/tai toteutettu? Mitkä ovat kehittämishankkeiden suoranaiset
vaikutukset ja nähtävissä olevat hyödyt sekä mahdolliset haasteet kansallisella tasolla?
Mikä on Rajavartiolaitoksen rooli kehittämishankkeiden edellyttämisen toimenpiteiden
toteuttamisessa?
se rajoittuu kahteen valtamereen, Atlanttiin ja Pohjoiseen Jäämereen sekä neljään mereen,
Itämereen, Pohjanmereen, Välimereen ja Mustaan mereen. 90 % EU:n ulkomaankaupasta
ja 40 % EU:n sisäisestä kaupasta kulkee meriteitse ja EU:n jäsenvaltiot omistavat 40 %
kaikesta maailman kauppameriliikenteen tonnistosta.
Euroopan unioni on viime vuosina pyrkinyt kehittämään merellisten asioiden hallintaa ja
koordinointia unionin sisällä. Kehittämistoimenpiteiden alustaksi on luotu Euroopan unionin
yhdennetty meripolitiikka (Integrated Maritime Policy, IMP). IMP on vuodesta 2007
alkaen konkretisoitunut useiksi rinnakkain eteneviksi monikansallisiksi kehittämishankkeiksi,
joissa myös Suomi on ollut aktiivisesti mukana. IMP:n yhtenä tavoitteena on luoda
Eurooppalainen merivalvontaverkosto, jolla varmistetaan merten turvallinen käyttö ja Euroopan
merirajojen turvaaminen. Komissio on kannustanut erityisesti rannikkovartiostojen
ja muiden asiaan liittyvien virastojen välistä yhteistyötä ja on sitoutunut parantamaan valvontajärjestelmien
yhteensopivuutta näiden välillä.
Suomea pidetään kansainvälisesti edelläkävijänä viranomaisyhteistyössä. Hyvänä esimerkkinä
kansallisesta viranomaisyhteistyöstä toimii METO - yhteistyö Rajavartiolaitoksen,
Puolustusvoimien, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston välillä. Yhteistyö on
rakennettu hyvin pitkälti merivalvonnan ympärille, joten Suomella on ollut erinomaiset
edellytykset olla mukana ja osaltaan johtaa IMP:n kehittämishankkeita.
Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on toimia johdatuksena yhdennetyn meripolitiikan
sisältöön. Lähestymiskulmaksi on valittu IMP:n kehittämishankkeet ja niiden vaikutukset
kansallisen tason viranomaistoimintaan merellisten turvallisuustehtävien osalta Rajavartiolaitoksen
näkökulmasta. Tutkimusraportti antaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mitä
tarkoitetaan Euroopan unionin yhdennetyllä meripolitiikalla? Mistä lähtökohdista ja millä
tavoin yhdennetty meripolitiikka on muodostettu? Mitkä ovat yhdennetyn meripolitiikan
ensisijaiset tavoitteet ja päämäärät? Miten yhdennetty meripolitiikka ilmentää Euroopan
integraatiokehitystä? Mitä yhdennetyn meripolitiikan toimeenpanoon liittyviä kehittämishankkeita
on käynnistetty ja/tai toteutettu? Mitkä ovat kehittämishankkeiden suoranaiset
vaikutukset ja nähtävissä olevat hyödyt sekä mahdolliset haasteet kansallisella tasolla?
Mikä on Rajavartiolaitoksen rooli kehittämishankkeiden edellyttämisen toimenpiteiden
toteuttamisessa?
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]