Kamppailu arktisesta alueesta : arktisen alueen merkitys kriittisen geopolitiikan näkökannalta
Raunu, Mika (2009-07)
Raunu, Mika
Strategian laitos
Strategia
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 54
07 / 2009
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201203081508
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201203081508
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää arktisen alueen erilaisia merkityksiä. Tutkimuksen
tiedonintressi noudattaa strategian tutkimuksen näkökantaa, jossa tutkija on kiinnostunut arktisen
alueen saamista valtioon, asevoimiin, luonnonvaroihin ja politiikkaan liittyvistä merkityksistä.
Tutkimusta ohjaava tutkimusongelma on: Millaisia merkityksiä arktinen alue saa
viimeaikaisen uutisoinnin perusteella? Tutkimusongelmasta johdetut yksityiskohtaiset tutkimuskysymykset ovat:
1. Mitkä toimijat argumentoivat arktisesta alueesta?
2. Mikä on arktista aluetta koskevat argumentoinnin aihepiiri?
3. Millaisia merkityksiä arktinen alue saa eri toimijoiden diskurssien perusteella?
4. Millaisia johtopäätöksiä voidaan argumentoinnista tehdä koskien alueen merkitystä tulevaisuudessa? Tutkimuksen lähteinä käytettiin pohjoismaalaisten, isobritannialaisten, kanadalaisten ja yhdysvaltalaisten
sanomalehtien sekä verkkouutisten uutisartikkeleita. Uutisartikkelit luokiteltiin
eli niistä tunnistettiin argumentoijat, diskurssit ja valtiot. Luokittelunperusteella syntyneitä
erilaisia merkityksiä analysoitiin ja selitettiin. Käytännössä lähteinä käytettiin 1971 uutisartikkelia
(noin 3000 A4 sivua tekstiä), joista tunnistettiin 1864 tutkimusasetelman mukaista ja
890 tutkimusasetelman ulkopuolista (hylättyä) arktisen alueen saamaa merkitystä. Tutkimuksen perusteella arktinen alue saa ensisijaisen merkityksensä erilaisten poliittisten
toimijoiden, tiedeyhteisön edustajien tai sotilaiden diskurssien perusteella. Yleisimmät diskurssit
eli arktisen alueen saamat merkitykset liittyvät aluediskursseihin (talousvyöhyke, valtioiden
väliset rajat ja ristiriidat). Arktinen alue saa lähes aluediskurssin suuruisen merkityksen
luonnonvarojen hyödyntämisen (öljy, kaasu ja kalastus) sekä ympäristödiskurssien (ilmastomuutos,
luonnonsuojelu, uhanalaisuus, riskit) osalta. Neljänneksi yleisin arktisen alueen
saama merkitys liittyy sotilaallisiin tekijöihin eli asevoimiin, niiden toimintaan ja käyttöön
alueella. Arktisen alueen saamien merkitysten, diskurssien ja eri argumentoijien perusteella voidaan
johtopäätöksinä todeta: 1. Valtiot tavoittelevat suhteellista etua kilvoitellessaan arktisen alueen talousvyöhykkeistä,
mannerjalustan hyödyntämisestä, luonnonvaroista ja vaikutusvallasta alueen hyödyntämiseen
liittyen. 2. Asevoiman hyödyntämisen on muutoksessa. Aikaisemmin asevoimia hyödynnettiin alueella
ensisijaisesti ”etelän hyväksi” eli osana valtioiden välistä sotilaallista pelotetta ja suurvaltaasemaa.
Nykyisin asevoimien hyödyntäminen painottuu sotilaalliseen läsnäoloon, omien taloudellisten
etujen ja vaikutusvallan varmistamiseen alueella. Käytännössä asevoimien hyödynnetään
siis ”pohjoisen turvaksi – etelän päätösten mukaisesti”. Logiikka on siis sama,
mutta se ilmenee eri tavalla. 3. Arktisen alueen kehitykseen liittyen konfliktien uhka ja riski on alhainen. Joskin alueella
tullee tulevaisuudessa olemaan pienehköjä yhteenottoja esimerkiksi kalastukseen ja tutkimustoimintaan
liittyen. Asevoimat ovat poikkeuksetta osa ristiriitoja, koska ne ovat lähes ainoita
toimijoita kenellä on kyky operoida alueella. 4. Ilmastomuutoksen, jääpeitteen pienenemisen, arktisen alueen talousvyöhykkeiden rajojen
uudelleen määrittämisen ja arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisen lisääntymisen seurauksena
arktisen alueen valtiot ovat geopoliittisessa muutosprosessissa, joka tulee vahvistamaan
valtioiden vaikutusvaltaa. Suurimmat muutokset, koskien merenkulun lisääntymistä ja
luonnonvarojen hyödyntämistä ajoittuvat 2020-luvulle.
tiedonintressi noudattaa strategian tutkimuksen näkökantaa, jossa tutkija on kiinnostunut arktisen
alueen saamista valtioon, asevoimiin, luonnonvaroihin ja politiikkaan liittyvistä merkityksistä.
Tutkimusta ohjaava tutkimusongelma on: Millaisia merkityksiä arktinen alue saa
viimeaikaisen uutisoinnin perusteella?
1. Mitkä toimijat argumentoivat arktisesta alueesta?
2. Mikä on arktista aluetta koskevat argumentoinnin aihepiiri?
3. Millaisia merkityksiä arktinen alue saa eri toimijoiden diskurssien perusteella?
4. Millaisia johtopäätöksiä voidaan argumentoinnista tehdä koskien alueen merkitystä tulevaisuudessa?
sanomalehtien sekä verkkouutisten uutisartikkeleita. Uutisartikkelit luokiteltiin
eli niistä tunnistettiin argumentoijat, diskurssit ja valtiot. Luokittelunperusteella syntyneitä
erilaisia merkityksiä analysoitiin ja selitettiin. Käytännössä lähteinä käytettiin 1971 uutisartikkelia
(noin 3000 A4 sivua tekstiä), joista tunnistettiin 1864 tutkimusasetelman mukaista ja
890 tutkimusasetelman ulkopuolista (hylättyä) arktisen alueen saamaa merkitystä.
toimijoiden, tiedeyhteisön edustajien tai sotilaiden diskurssien perusteella. Yleisimmät diskurssit
eli arktisen alueen saamat merkitykset liittyvät aluediskursseihin (talousvyöhyke, valtioiden
väliset rajat ja ristiriidat). Arktinen alue saa lähes aluediskurssin suuruisen merkityksen
luonnonvarojen hyödyntämisen (öljy, kaasu ja kalastus) sekä ympäristödiskurssien (ilmastomuutos,
luonnonsuojelu, uhanalaisuus, riskit) osalta. Neljänneksi yleisin arktisen alueen
saama merkitys liittyy sotilaallisiin tekijöihin eli asevoimiin, niiden toimintaan ja käyttöön
alueella.
johtopäätöksinä todeta:
mannerjalustan hyödyntämisestä, luonnonvaroista ja vaikutusvallasta alueen hyödyntämiseen
liittyen.
ensisijaisesti ”etelän hyväksi” eli osana valtioiden välistä sotilaallista pelotetta ja suurvaltaasemaa.
Nykyisin asevoimien hyödyntäminen painottuu sotilaalliseen läsnäoloon, omien taloudellisten
etujen ja vaikutusvallan varmistamiseen alueella. Käytännössä asevoimien hyödynnetään
siis ”pohjoisen turvaksi – etelän päätösten mukaisesti”. Logiikka on siis sama,
mutta se ilmenee eri tavalla.
tullee tulevaisuudessa olemaan pienehköjä yhteenottoja esimerkiksi kalastukseen ja tutkimustoimintaan
liittyen. Asevoimat ovat poikkeuksetta osa ristiriitoja, koska ne ovat lähes ainoita
toimijoita kenellä on kyky operoida alueella.
uudelleen määrittämisen ja arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisen lisääntymisen seurauksena
arktisen alueen valtiot ovat geopoliittisessa muutosprosessissa, joka tulee vahvistamaan
valtioiden vaikutusvaltaa. Suurimmat muutokset, koskien merenkulun lisääntymistä ja
luonnonvarojen hyödyntämistä ajoittuvat 2020-luvulle.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]