Kouluttajien käsityksiä rivimuotoisen aliupseerikoulutuksen haasteista
Saarinen, Tony (2011-05)
Saarinen, Tony
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 1
05 / 2011
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202161412
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202161412
Tiivistelmä
Rivialiupseerikoulun (riviAUK) koulutuskäytännöt ja -periaatteet sekä joukkotuotantoperiaate
poikkeavat monilta osin perinteisestä aliupseerikoulusta (AUK). Koska puolustusvoimien
asiakirjoissa ei tunneta hyvin käsitettä riviAUK, tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää,
mitä on rivimuotoinen aliupseerikoulutus eli riviAUK ja minkälaisia käsityksiä riviAUK:n
kouluttajilla on riviAUK:n haasteista. Tässä tutkimuksessa haasteilla ymmärretään erityispiirteitä,
vaatimuksia, mahdollisuuksia ja ylimääräistä vaivannäköä, jotka erottavat riviAUK:n
niin sanotusta perinteisestä aliupseerikoulutuksesta. RiviAUK:n toteuttaminen on tyypillistä
joukoissa, joissa johtajien lisäksi myös miehistö palvelee 362 vuorokautta ja jossa käytetään
teknisesti haastavaa kalustoa, esimerkiksi panssarivaunuyksiköissä. Tutkimuksen tavoitteet pyrittiin saavuttamaan hyödyntämällä fenomenografisen tutkimuksen
teoriaa sekä metodologisena lähestymistapana että tutkimusaineiston analyysiprosessin työkaluna.
Fenomenografia on laadullisesti suuntautunut empiirinen lähestymistapa, joka tutkii
ihmisten erilaisia käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Varsinaisena aineistonkeruumenetelmänä
käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa esimerkkinä olevan ilmatorjuntapanssarivaunujoukkueen
rivialiupseerikoulutuksen parissa työskentelee asiaa hyvin eri näkökulmista
lähestyviä henkilöitä. Haastateltaviksi valittiin Panssariprikaatista kuusi rivialiupseerikoulutuksen
parissa työskentelevää peruskoulutukseltaan eri aselajien ja toimialojen edustajaa. Varsinaisina tutkimustuloksina voidaan pitää fenomenografisen analyysiprosessin avulla
muodostettua kuvauskategoriasysteemiä, jossa kuvaillaan riviAUK:n kouluttajien käsityksiä
riviAUK:n haasteista eri kategoriatasoilla. Muodostuneet kuvaus- eli ylemmän tason kategoriat
ovat Sisältö ja määrittely, Kouluttaminen, Kouluttajan rooli, Johtajakoulutus ja johtaminen
sekä Oppilaiden ammattitaito. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kouluttajat
kokivat koulutustulosten perusteella onnistuneensa työssään ja suunnittelemaan koulutuskokonaisuuden,
jonka mukaan saadaan joukkotuotettua ryhmäkiinteydeltään ja sodan ajan
tehtävien osaamisen osalta hyviä joukkoja. Toisaalta taas koulutuskaluston haasteellisuuden
ja muiden erityispiirteiden vuoksi kouluttajat kokivat oppilaiden koulutustaidollisten asioiden
jäävän keskivertoa heikommalle tasolle.
poikkeavat monilta osin perinteisestä aliupseerikoulusta (AUK). Koska puolustusvoimien
asiakirjoissa ei tunneta hyvin käsitettä riviAUK, tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää,
mitä on rivimuotoinen aliupseerikoulutus eli riviAUK ja minkälaisia käsityksiä riviAUK:n
kouluttajilla on riviAUK:n haasteista. Tässä tutkimuksessa haasteilla ymmärretään erityispiirteitä,
vaatimuksia, mahdollisuuksia ja ylimääräistä vaivannäköä, jotka erottavat riviAUK:n
niin sanotusta perinteisestä aliupseerikoulutuksesta. RiviAUK:n toteuttaminen on tyypillistä
joukoissa, joissa johtajien lisäksi myös miehistö palvelee 362 vuorokautta ja jossa käytetään
teknisesti haastavaa kalustoa, esimerkiksi panssarivaunuyksiköissä.
teoriaa sekä metodologisena lähestymistapana että tutkimusaineiston analyysiprosessin työkaluna.
Fenomenografia on laadullisesti suuntautunut empiirinen lähestymistapa, joka tutkii
ihmisten erilaisia käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Varsinaisena aineistonkeruumenetelmänä
käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa esimerkkinä olevan ilmatorjuntapanssarivaunujoukkueen
rivialiupseerikoulutuksen parissa työskentelee asiaa hyvin eri näkökulmista
lähestyviä henkilöitä. Haastateltaviksi valittiin Panssariprikaatista kuusi rivialiupseerikoulutuksen
parissa työskentelevää peruskoulutukseltaan eri aselajien ja toimialojen edustajaa.
muodostettua kuvauskategoriasysteemiä, jossa kuvaillaan riviAUK:n kouluttajien käsityksiä
riviAUK:n haasteista eri kategoriatasoilla. Muodostuneet kuvaus- eli ylemmän tason kategoriat
ovat Sisältö ja määrittely, Kouluttaminen, Kouluttajan rooli, Johtajakoulutus ja johtaminen
sekä Oppilaiden ammattitaito. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kouluttajat
kokivat koulutustulosten perusteella onnistuneensa työssään ja suunnittelemaan koulutuskokonaisuuden,
jonka mukaan saadaan joukkotuotettua ryhmäkiinteydeltään ja sodan ajan
tehtävien osaamisen osalta hyviä joukkoja. Toisaalta taas koulutuskaluston haasteellisuuden
ja muiden erityispiirteiden vuoksi kouluttajat kokivat oppilaiden koulutustaidollisten asioiden
jäävän keskivertoa heikommalle tasolle.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]