Johtamisoppien kehityksen vaikutus sotilasjohtajien menestykseen huippuerotuomarina
Saarijärvi, Jussi (2011-05)
Saarijärvi, Jussi
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
05 / 2011
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202161409
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202161409
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään sotilasjohtajia ja huippuerotuomareita. Tarkoituksena on
löytää johtamisoppien kehityksestä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet puolustusvoimissa
palvelevien ja samaan aikaan huippuerotuomarina toimivien johtajien menestykseen juuri
erotuomarina. Tutkimustyö on rajattu koskemaan vain jalkapallo- ja koripalloerotuomareita,
jotka samaan aikaan palvelevat puolustusvoimissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten johtamisoppien kehitys on vaikuttanut sotilasjohtajien
menestykseen huippuerotuomarina. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla.
Haastateltavina oli kuusi suomalaista huppuerotuomaria. Aineisto analysoitiin
teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksen teoreettisen taustan määrittely lähtee liikkeelle siitä oletuksesta, että johtamisoppien
kehitys on vaikuttanut puolustusvoimissa palvelevien huippuerotuomareiden
menestykseen. Tutkimus käsittelee johtamisoppien eli johtamisen teorioiden kehitystä johtamisparadigmojen
näkökulmasta, koska ne ovat pitkäkestoisuutensa vuoksi selkeä tapa
jäsentää johtamisen historiaa. Puolustusvoimien nykyisenä johtamissuuntauksena pidetään transformationaalista johtamista.
Puolustusvoimissa on vielä paljon esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä, joissa tarvitaan
rationaalisen johtamisen oppeja. Kysymykseen, ”Mitä johtamisoppeja puolustusvoimissa
toteutetaan?” voi vastata, että kaikkia. Puolustusvoimien johtamisen kokonaisuus muodostuu
yhdistelmästä transformationaalista ja transaktionaalista johtamista. Johtamisoppien kehityksestä Suomessa ja puolustusvoimissa on johdettavissa kolme erilaista
johtajatyyppiä: autoritäärinen johtaja, karismaattinen johtaja ja tilannejohtaja. Nämä
kolme tyyppiä ovat lähellä Lewinin mallia kolmesta johtajatyypistä: autoritäärinen johtaja,
karismaattinen johtaja sekä ”laissez faire” eli ”antaa mennä” -johtaja. Viimeinen johtajatyyppi
ei tutkijan kokemuksien mukaan ole malli, jolla erotuomaritoiminnassa saavutettaisiin
menestystä. Tämän vuoksi sovelletaan Lewinin mallia ja korvataan ”laissez faire” -
johtajan tilannejohtajalla. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että johtamisoppien kehitys ja sitä kautta puolustusvoimien
johtamisen muutos ihmisläheisempään johtamiseen on auttanut tämän päivän sotilasjohtajia
oppimaan pois liiallisesta autoritäärisyydestä ja muokkaamaan omaa johtajuuttaan.
Ihmisläheisempään johtamiseen kuuluvien ominaisuuksien, kuten sosiaaliset taidot ja
kommunikointikyky omaksuminen myös erotuomaritoimintaan on kehittänyt erotuomareita
parempaan suuntaan. Sotilasjohtajuudesta on koettu olevan etua erotuomaritoiminnassa ja
erotuomarina toimimisesta on ollut etua virkatehtävissä puolustusvoimissa.
löytää johtamisoppien kehityksestä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet puolustusvoimissa
palvelevien ja samaan aikaan huippuerotuomarina toimivien johtajien menestykseen juuri
erotuomarina. Tutkimustyö on rajattu koskemaan vain jalkapallo- ja koripalloerotuomareita,
jotka samaan aikaan palvelevat puolustusvoimissa.
menestykseen huippuerotuomarina. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla.
Haastateltavina oli kuusi suomalaista huppuerotuomaria. Aineisto analysoitiin
teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen.
kehitys on vaikuttanut puolustusvoimissa palvelevien huippuerotuomareiden
menestykseen. Tutkimus käsittelee johtamisoppien eli johtamisen teorioiden kehitystä johtamisparadigmojen
näkökulmasta, koska ne ovat pitkäkestoisuutensa vuoksi selkeä tapa
jäsentää johtamisen historiaa.
Puolustusvoimissa on vielä paljon esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä, joissa tarvitaan
rationaalisen johtamisen oppeja. Kysymykseen, ”Mitä johtamisoppeja puolustusvoimissa
toteutetaan?” voi vastata, että kaikkia. Puolustusvoimien johtamisen kokonaisuus muodostuu
yhdistelmästä transformationaalista ja transaktionaalista johtamista.
johtajatyyppiä: autoritäärinen johtaja, karismaattinen johtaja ja tilannejohtaja. Nämä
kolme tyyppiä ovat lähellä Lewinin mallia kolmesta johtajatyypistä: autoritäärinen johtaja,
karismaattinen johtaja sekä ”laissez faire” eli ”antaa mennä” -johtaja. Viimeinen johtajatyyppi
ei tutkijan kokemuksien mukaan ole malli, jolla erotuomaritoiminnassa saavutettaisiin
menestystä. Tämän vuoksi sovelletaan Lewinin mallia ja korvataan ”laissez faire” -
johtajan tilannejohtajalla.
johtamisen muutos ihmisläheisempään johtamiseen on auttanut tämän päivän sotilasjohtajia
oppimaan pois liiallisesta autoritäärisyydestä ja muokkaamaan omaa johtajuuttaan.
Ihmisläheisempään johtamiseen kuuluvien ominaisuuksien, kuten sosiaaliset taidot ja
kommunikointikyky omaksuminen myös erotuomaritoimintaan on kehittänyt erotuomareita
parempaan suuntaan. Sotilasjohtajuudesta on koettu olevan etua erotuomaritoiminnassa ja
erotuomarina toimimisesta on ollut etua virkatehtävissä puolustusvoimissa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]