Ammattikuvan ja työnantajakuvan ominaisuuksien merkitykset aliupseerin ammatinvalinnassa ja sitoutumisessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää ja kuvata ammattikuvan ja työnantajakuvan ominaisuuksien merkitystä aliupseerin ammatinvalintaan ja työhön sitoutumiseen. Lisäksi kartoitetaan aliupseerikampanjan tunnettuutta ja vaikuttavuutta aliupseerin ammatinvalinnassa. Tutkimusaihetta lähestytään aliupseeriksi hakeutuneiden henkilöiden kokemuksen kautta. Tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote, joka painottaa aineistolähtöistä työskentelyä sekä tutkijan ja aineiston välisen suhteen pohtimista. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla kahdeksaa puolustusvoimissa työskentelevää aliupseeria. Haastattelutapana käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin fenomenologisen psykologian analyysimenetelmällä. Analyysi eteni yksilökohtaisen kokemuksen esilletuomisen kautta yleisen kokemuksen kuvaamiseen. Tutkimuksen tulokset muodostuvat sisältöalueittaisista yleisistä merkitysverkostoista.

Tutkimustulokset nostavat esille henkilöiden ja puolustusvoimien aiempien kohtaamisten, lähipiirin ja mielikuvatekijöiden merkitykset ammattiin suuntautumisessa ja valinnassa. Varusmiespalveluksella on suuri merkitys puolustusvoimia kohtaan heränneessä mielenkiinnossa. Lähipiiri ja puolustusvoimien palkattu henkilökunta ovat kertoneet aliupseerin työstä tai suositelleet aliupseerin ammattia. Henkilöillä oli aliupseeriksi hakeutuessaan työpaikka, mutta työltä haluttiin pysyvyyttä. Aliupseeriksi hakeutumiseen vaikuttavat keskeisesti mielikuvat kiinnostavasta, käytännönläheisestä tehtävästä ja vakituisesta työstä. Upseeriopintoja ja -tehtäviä pidettiin enimmäkseen itselle sopimattomina. Ulkoisella ammattikuvalla on kaksi puolta: ammatillinen ja käytännönläheinen perustehtävä, mutta myös ”hanttihomma”, jossa ei saa itsenäisiä ja vastuullisia tehtäviä. Sisäinen ammattikuva poikkeaa myönteisesti ulkoisesta ammattikuvasta: tehtävät ovat itsenäisiä, vastuullisia ja monipuolisia. Ulkoinen työnantajakuva on taas vastannut pääsääntöisesti sisäistä työnantajakuvaa. Yhtenevät myönteiset mielikuvat vahvistavat aliupseerien työhön sitoutumista. Aliupseerikampanjan tunnettuus on hyvä ja se koettiin myönteisenä, mutta sen ei koeta kuitenkaan vaikuttaneen ammatinvalintaan.

Keskeisenä tuloksena nousee esille se, että haastateltavien aliupseerien ammatinvalinnassa mielikuvat ovat merkittävässä asemassa, sillä aliupseereilla ei ollut pakottavaa tarvetta hakeutua aliupseeriksi. Ulkoisen ammattikuvan osittainen negatiivissävytteisyys johtuu aliupseerin ammatin assosioinnista sopimussotilaan tehtävään, sillä pääosalla ei ollut kokemuksia aliupseereista ennen virkaan astumista. Tämä ei kuitenkaan ollut merkittävä seikka, sillä sen johdosta ammatinvalintaprosessi ei keskeytynyt. Aiempien kohtaamisten kokemuksellisuus vaikuttaa huomattavasti ammattikuvan ja työnantajakuvan kohdallisuuteen suhteessa hakeutumisen kohteena olleeseen tehtävään ja sen työympäristöön. Ammatinvalinnassa merkitykselliset mielikuvat ovat myös sitoutumisen kannalta merkittäviä.