Ilmavoimien raivaajapioneerikomppanian organisaation soveltuvuus lentotukikohdan uhkakuvaan

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää raivaajapioneerikomppanian suorituskyvyn riittävyys lentotukikohdan toimintaympäristössä. Tutkimus käsitteli myös raivaajapioneerikomppanian koulutussuunnitelmien oppisisältöä sekä työkuormitusta yksilön (sotilaan) toimintakyvyn kannalta.

Tutkimus on kvalitatiivinen ja luonteeltaan hermeneuttis-fenomenologinen. Tutkimusongelmat ja kysymykset keskittyvät raivaajapioneerikomppanian suorituskykyyn systeeminäkymän näkökulmasta. Kysymyksillä selvitetään organisaation nykyinen suorituskyky ja koulutussuunnitelmien sisällön vastaavuus sodan ajan tarpeisiin. Tutkimus perehtyy myös yksilön toimintakykyyn stressitekijöiden ja työkuormittavuuden kannalta.

Aineistona tutkimuksessa käytettiin aiheesta painettuja kirjallisia lähteitä, koulutuskausisuunnitelmia sekä asiantuntijahaastatteluita raivaajapioneerikomppanian kouluttamiseen ja tuottamiseen aktiivisesti osallistuneilta henkilöiltä.

Tutkimus osoitti, että raivaajapioneerikomppanian suorituskyky on sodan ajan vaatimuksiin nähden riittämätön. Raivaajapioneerikomppanian organisaation materiaali, kalusto ja koulutustaso eivät vastaa vastustajan toiminnan uhkakuvaa lentotukikohdan toimintaympäristössä. Organisaation koulutustaso on riittämätön ja vaatii jatkotutkimuksia organisaatiorakenteen ja koulutusjärjestelmän kannalta.

Suorituskyvyn kannalta, raivaajapioneerikomppania kykenee nykyisellä koulutusjärjestelmällä vastaamaan vallitsevaan uhkakuvaan yhdellä organisaation osalla. Tästä johtuen työkuormitus ei jakaudu tasaisesti ja muodostaa merkittävän uhan yksikön suorituskyvylle ja yksilöiden toimintakyvylle.

Raivaajapioneerikomppanian organisaation rakenne, koulutussuunnitelmat ja käyttöperiaatteet tarvitsevat jatkotutkimuksia sodan ajan suorituskyvyn saavuttamiseksi.