Patriot PAC-3 ja S-300PMU-2 ballististen ohjusten torjuntajärjestelminä
Sulasalmi, Jyrki (2007-03)
Sulasalmi, Jyrki
Taktiikan laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
90. Kadettikurssi
03 / 2007
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202131351
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202131351
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kahden loppuvaiheen torjuntajärjestelmän kyky ballististen
ohjusten torjuntaan niiden ominaisuuksia ja käyttöperiaatteita tutkimalla. Länsimaisista
järjestelmistä tutkittiin yhdysvaltalaista Patriot PAC-3 -järjestelmää ja venäläisistä järjestelmistä
tutkittavaksi otettiin S-300PMU-2. Kumpaakin järjestelmää käytetään kohteensuojaustehtäviin.
Torjunnat tapahtuvat ilmakehän alaosissa alle 20km:n korkeudessa. Molemmat järjestelmät ovat suunniteltuja alun perin vain aerodynaamisten maalien torjuntaan
ja ballististen ohjusten torjuntakyky niihin on lisätty vasta nykyisiin kehitysversioihin.
Torjuntakyky järjestelmille on luotu uusilla ohjelmistoilla, tutkilla ja ohjuksilla. Ballistiset
ohjukset ovat tulleet kiinteäksi osaksi nykyaikaista kolmiulotteista taistelukenttää ja niiden
teho ja pelotearvo nousi esille hyvin Persianlahden sodassa vuonna 1991. Saatujen kokemusten
pohjalta alkoi kiivas kehitystyö. Tutkittavat järjestelmät ovat ensimmäisiä kehityksen
tuotteita, joiden päätehtävänä on ballististen ohjusten torjunta. Lähivuosina niiden rinnalle
on tulossa puhtaasti vain ballististen ohjusten torjuntaan jo alun perin suunniteltuja
torjuntajärjestelmiä. Järjestelmistä muodostetaan niiden kehittäjämaiden toimesta puolustusjärjestelmiä,
jotka kykenevät monikerroksisiin yhteistorjuntoihin keskitetyn johdon alaisina.
Torjuntoja pyritään suorittamaan ballististen ohjusten lennon jokaisessa vaiheessa, jolloin
tutkittavina olleet järjestelmät toimivat torjuntatehtävässä viimeisenä. Ne kykenevät vastaanottamaan
ilmatilanne kuvaa ylemmältä johtoportaalta ja monista muista sensoreista.
Muita asejärjestelmiä voidaan myös johtaa tulenkäytöllisesti. Järjestelmien ominaisuuksia ja käyttötapoja tutkittaessa selvisi se, että kumpikin järjestelmä
kykenee ominaisuuksiensa puolesta tällä hetkellä vain taktisten ballististen ohjusten torjuntaan.
Pitemmän kantaman ohjuksia ei kyetä torjumaan pääasiassa niiden suuremman nopeuden
ja tulokulman vuoksi. Järjestelmien tehoa pyritään lähivuosina kasvattamaan uusilla
pitemmän kantaman torjuntaohjuksilla. Syynä ovat monien ns. häirikkö maidenkin ohjusohjelmat,
joiden tarkoituksena on saada keskimatkan ballistisia ohjuksia nopeasti operatiiviseen
käyttöön.
ohjusten torjuntaan niiden ominaisuuksia ja käyttöperiaatteita tutkimalla. Länsimaisista
järjestelmistä tutkittiin yhdysvaltalaista Patriot PAC-3 -järjestelmää ja venäläisistä järjestelmistä
tutkittavaksi otettiin S-300PMU-2. Kumpaakin järjestelmää käytetään kohteensuojaustehtäviin.
Torjunnat tapahtuvat ilmakehän alaosissa alle 20km:n korkeudessa.
ja ballististen ohjusten torjuntakyky niihin on lisätty vasta nykyisiin kehitysversioihin.
Torjuntakyky järjestelmille on luotu uusilla ohjelmistoilla, tutkilla ja ohjuksilla. Ballistiset
ohjukset ovat tulleet kiinteäksi osaksi nykyaikaista kolmiulotteista taistelukenttää ja niiden
teho ja pelotearvo nousi esille hyvin Persianlahden sodassa vuonna 1991. Saatujen kokemusten
pohjalta alkoi kiivas kehitystyö. Tutkittavat järjestelmät ovat ensimmäisiä kehityksen
tuotteita, joiden päätehtävänä on ballististen ohjusten torjunta. Lähivuosina niiden rinnalle
on tulossa puhtaasti vain ballististen ohjusten torjuntaan jo alun perin suunniteltuja
torjuntajärjestelmiä. Järjestelmistä muodostetaan niiden kehittäjämaiden toimesta puolustusjärjestelmiä,
jotka kykenevät monikerroksisiin yhteistorjuntoihin keskitetyn johdon alaisina.
Torjuntoja pyritään suorittamaan ballististen ohjusten lennon jokaisessa vaiheessa, jolloin
tutkittavina olleet järjestelmät toimivat torjuntatehtävässä viimeisenä. Ne kykenevät vastaanottamaan
ilmatilanne kuvaa ylemmältä johtoportaalta ja monista muista sensoreista.
Muita asejärjestelmiä voidaan myös johtaa tulenkäytöllisesti.
kykenee ominaisuuksiensa puolesta tällä hetkellä vain taktisten ballististen ohjusten torjuntaan.
Pitemmän kantaman ohjuksia ei kyetä torjumaan pääasiassa niiden suuremman nopeuden
ja tulokulman vuoksi. Järjestelmien tehoa pyritään lähivuosina kasvattamaan uusilla
pitemmän kantaman torjuntaohjuksilla. Syynä ovat monien ns. häirikkö maidenkin ohjusohjelmat,
joiden tarkoituksena on saada keskimatkan ballistisia ohjuksia nopeasti operatiiviseen
käyttöön.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]