"Nakertajia" vastaan : nuoret upseerit maanpuolustushengen puolustajina
Kärkkäinen, Sakari (2010-04)
Kärkkäinen, Sakari
Sotahistorian laitos
Sotahistoria
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 62
04 / 2010
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201121065
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201121065
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena oli kuvata ja tulkita poliittisen ilmapiirin vaikutusta
kansalaisten maanpuolustushenkeen 1970 – luvulla. Tälle ajalle tyypillinen
vasemmistolainen ja pasifistinen ajattelu näkyivät muun muassa sotilaspassien
julkisina polttamisina ja kutsuntatilaisuuksien häiritsemisinä. Koulujärjestelmän
organisaatiouudistus nähtiin mahdollisuutena viedä tätä vasemmistolaista aatetta
eteenpäin. Kadettikunta oli ajan hermolla. Toiminnan terävöittämiseksi
Kadettikunnan hallitus päätti perustaa vuonna 1970 ”maanpuolustusaatteellisen
jaoston”. Jaoston tehtävänä oli suunnitella tehokas piiriorganisaatio ja
toimintamuotoja välittömiä vastatoimia varten. Haminan kadettipiiri oli
jäsentiedotteessaan määritellyt ”Nakertajiksi” henkilön, järjestön tai muun
vaikuttajan, joka tietoisesti toimii maanpuolustuksen vastaisesti. Tiedote joutui
”vääriin” käsiin ja sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja Seppo Tikka teki
vuonna 1974 asian johdosta eduskuntakysymyksen. Kysymys sai laajaa julkisuutta
tiedotusvälineissä ja näin sana ”Nakertaja” tuli suomalaisille tunnetuksi.
Tutkimusmenetelmänä on kirjallinen tutkimus, jota tuetaan haastatteluilla.
Vuonna 1970 Kadettikunta perusti maanpuolustusaatteellisen jaoston. Seuraavana
vuonna maanpuolustusaatteellinen työ laajeni jo valtakunnalliseksi ja vuonna 1972
toiminta oli jo ”jalkautunut” laajemmalla rintamalla kadettipiireihin. Jo muutamien
vuosien kuluttua opettajia ja koululaisia osallistui Kadettikunnan järjestämiin
tilaisuuksiin vuosittain jopa 20.000–60.000.
Aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että Kadettikunnan oikeaaikainen,
nopea, määrätietoinen ja suunnitelmallinen toiminta maanpuolustushengen
puolustajana oli merkittävä tekijä niin puolustusvoimien kuin koko yhteiskunnan
näkökulmasta katsoen.
kansalaisten maanpuolustushenkeen 1970 – luvulla. Tälle ajalle tyypillinen
vasemmistolainen ja pasifistinen ajattelu näkyivät muun muassa sotilaspassien
julkisina polttamisina ja kutsuntatilaisuuksien häiritsemisinä. Koulujärjestelmän
organisaatiouudistus nähtiin mahdollisuutena viedä tätä vasemmistolaista aatetta
eteenpäin. Kadettikunta oli ajan hermolla. Toiminnan terävöittämiseksi
Kadettikunnan hallitus päätti perustaa vuonna 1970 ”maanpuolustusaatteellisen
jaoston”. Jaoston tehtävänä oli suunnitella tehokas piiriorganisaatio ja
toimintamuotoja välittömiä vastatoimia varten. Haminan kadettipiiri oli
jäsentiedotteessaan määritellyt ”Nakertajiksi” henkilön, järjestön tai muun
vaikuttajan, joka tietoisesti toimii maanpuolustuksen vastaisesti. Tiedote joutui
”vääriin” käsiin ja sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja Seppo Tikka teki
vuonna 1974 asian johdosta eduskuntakysymyksen. Kysymys sai laajaa julkisuutta
tiedotusvälineissä ja näin sana ”Nakertaja” tuli suomalaisille tunnetuksi.
Tutkimusmenetelmänä on kirjallinen tutkimus, jota tuetaan haastatteluilla.
Vuonna 1970 Kadettikunta perusti maanpuolustusaatteellisen jaoston. Seuraavana
vuonna maanpuolustusaatteellinen työ laajeni jo valtakunnalliseksi ja vuonna 1972
toiminta oli jo ”jalkautunut” laajemmalla rintamalla kadettipiireihin. Jo muutamien
vuosien kuluttua opettajia ja koululaisia osallistui Kadettikunnan järjestämiin
tilaisuuksiin vuosittain jopa 20.000–60.000.
Aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että Kadettikunnan oikeaaikainen,
nopea, määrätietoinen ja suunnitelmallinen toiminta maanpuolustushengen
puolustajana oli merkittävä tekijä niin puolustusvoimien kuin koko yhteiskunnan
näkökulmasta katsoen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]