Tulevaisuuden osaamisen hallintaa
Hänninen, Timo (2010-04)
Hänninen, Timo
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 62
04 / 2010
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201101042
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201101042
Tiivistelmä
Puolustusvoimissa on julkaistu vuonna 2004 ”Puolustusvoimien palkatun henkilöstön
osaamisen kehittäminen 2004–2017 (Osaamisen kehittämisen strategia)” ja 2005 ”Puolustusvoimien
henkilöstöstrategia 2004”. Nämä asiakirjat luovat perustan tälle tutkimukselle.
Henkilöstöstrategiassa asetetaan tavoitteet puolustusvoimien henkilöstöjohtamiselle ja
osaamisen kehittämisen strategiassa osaamisen johtamiselle. Jotta asetetut tavoitteet voidaan
saavuttaa, on kehittämistyökalujen oltava kunnossa. Ilman hyvää työkalua saattaa
urakka olla liian suuri. Puolustusvoimissa käytössä oleva tavoitetaksonomia (osaa, tuntee,
ymmärtää jne.) ei ole osaamisen hallinnan väline. Se soveltuu parhaiten yksittäisen opetustapahtuman
tai useamman opetustapahtuman opetustavoitteiden määrittämiseen. Ison organisaation
osaamisen hallintaan se on riittämätön.
Organisaation osaaminen tulee ymmärtää laajana ja moniulotteisena ilmiönä. Se ei ole ainoastaan
yksilöiden osaamisen kehittämistä vaan monesta kokonaisuudesta koostuva vaikeasti
hallittava voimavara. Osaamista ei voi hallita käskemällä, se vaatii innovatiivisempia
ratkaisuja. Näiden ratkaisujen todelliset vaikutukset saattavat näkyä vasta vuosien kuluttua.
Organisaation tulee ymmärtää, että osaamisen hallinta sisältää niin oman osaamisen
kuin sidosryhmien ja kumppaneiden osaamisen. Kaikkea osaamista ei tule itse omistaa. On
osattava tehdä oikeita ratkaisuja siitä, mikä osaaminen kannattaa ostaa ja millä alalla kannattaa
kehittää omaa osaamistaan. Niin ikään on opittava arvostamaan erilaisia verkostoja
osaamisen hallinnan apuvälineinä. Verkostojen avulla on mahdollisuus hyödyntää sellaista
osaamista, mitä itsellä ei ole. Verkostoja hyödyntämällä myös omat voimavarat säästyvät,
koska kaikkea ei tarvitse tehdä itse.
Osaamispääoma on yksi maailmalla jo tunnetuista osaamisen hallinnan välineistä. Tämä
tutkielma on puolustusvoimissa ensimmäinen tutkimus, joka analysoi tulevaisuuden toimintaympäristöä
juuri osaamispääoman avulla. Osaamispääoma on käsitteenä esiintynyt
ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Tämän jälkeen useat tutkijat ovat käyttäneet termiä
käsitellessään osaamista. Euroopan unionin käynnistämä Proyecto Meritum -hanke on vakiinnuttanut
termin myös suomalaisen osaamisen hallintaan ja sen tutkimukseen. Osaamispääoma
rakentuu kolmen alakäsitteen varaan: inhimillisen pääoman, suhdepääoman ja rakennepääoman.
Alakäsitteet eivät kuitenkaan ole itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia,
vaan niiden välillä tulee käydä jatkuvaa vuoropuhelua. Osaamispääoma tarjoaa mille tahansa
yritykselle hyvän työkalun oman osaamisen hallintaan.
Puolustusvoimien toimintaympäristön muuttuessa myös osaamisen hallinta vaikeutuu entisestään.
Puolustusvoimien on kyettävä vastaamaan globalisaation aiheuttamiin muutoksiin,
kansainvälisen talouden vaihteluihin, ilmastonmuutoksesta johtuviin ilmiöihin, tieteen ja
teknologian muutokseen sekä muuttuvan työn asettamiin haasteisiin. Näihin vastaamiseen
tarvitaan riittävän järeitä työkaluja sekä aivan uudenlaista näkemystä osaamisen hallintaan.
Muun muassa organisaatiota, sen suhteita, valta- ja organisaatiorakenteita sekä verkostoja
on kyettävä tarkastelemaan entistä avarakatseisemmin. Osaamispääoman avulla myös puolustusvoimien
osaaminen voidaan nähdä riittävän laajana ilmiönä, joka ei ole pelkästään
yksilöiden osaamisen kehittämistä.
Perinteisillä menetelmillä jäämme auttamatta osaajien takariviin niin kotimaassa kuin kansainvälisillä
kentilläkin. Tulevaisuuden uskottava puolustus rakentuu osaamisen varaan.
osaamisen kehittäminen 2004–2017 (Osaamisen kehittämisen strategia)” ja 2005 ”Puolustusvoimien
henkilöstöstrategia 2004”. Nämä asiakirjat luovat perustan tälle tutkimukselle.
Henkilöstöstrategiassa asetetaan tavoitteet puolustusvoimien henkilöstöjohtamiselle ja
osaamisen kehittämisen strategiassa osaamisen johtamiselle. Jotta asetetut tavoitteet voidaan
saavuttaa, on kehittämistyökalujen oltava kunnossa. Ilman hyvää työkalua saattaa
urakka olla liian suuri. Puolustusvoimissa käytössä oleva tavoitetaksonomia (osaa, tuntee,
ymmärtää jne.) ei ole osaamisen hallinnan väline. Se soveltuu parhaiten yksittäisen opetustapahtuman
tai useamman opetustapahtuman opetustavoitteiden määrittämiseen. Ison organisaation
osaamisen hallintaan se on riittämätön.
Organisaation osaaminen tulee ymmärtää laajana ja moniulotteisena ilmiönä. Se ei ole ainoastaan
yksilöiden osaamisen kehittämistä vaan monesta kokonaisuudesta koostuva vaikeasti
hallittava voimavara. Osaamista ei voi hallita käskemällä, se vaatii innovatiivisempia
ratkaisuja. Näiden ratkaisujen todelliset vaikutukset saattavat näkyä vasta vuosien kuluttua.
Organisaation tulee ymmärtää, että osaamisen hallinta sisältää niin oman osaamisen
kuin sidosryhmien ja kumppaneiden osaamisen. Kaikkea osaamista ei tule itse omistaa. On
osattava tehdä oikeita ratkaisuja siitä, mikä osaaminen kannattaa ostaa ja millä alalla kannattaa
kehittää omaa osaamistaan. Niin ikään on opittava arvostamaan erilaisia verkostoja
osaamisen hallinnan apuvälineinä. Verkostojen avulla on mahdollisuus hyödyntää sellaista
osaamista, mitä itsellä ei ole. Verkostoja hyödyntämällä myös omat voimavarat säästyvät,
koska kaikkea ei tarvitse tehdä itse.
Osaamispääoma on yksi maailmalla jo tunnetuista osaamisen hallinnan välineistä. Tämä
tutkielma on puolustusvoimissa ensimmäinen tutkimus, joka analysoi tulevaisuuden toimintaympäristöä
juuri osaamispääoman avulla. Osaamispääoma on käsitteenä esiintynyt
ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Tämän jälkeen useat tutkijat ovat käyttäneet termiä
käsitellessään osaamista. Euroopan unionin käynnistämä Proyecto Meritum -hanke on vakiinnuttanut
termin myös suomalaisen osaamisen hallintaan ja sen tutkimukseen. Osaamispääoma
rakentuu kolmen alakäsitteen varaan: inhimillisen pääoman, suhdepääoman ja rakennepääoman.
Alakäsitteet eivät kuitenkaan ole itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia,
vaan niiden välillä tulee käydä jatkuvaa vuoropuhelua. Osaamispääoma tarjoaa mille tahansa
yritykselle hyvän työkalun oman osaamisen hallintaan.
Puolustusvoimien toimintaympäristön muuttuessa myös osaamisen hallinta vaikeutuu entisestään.
Puolustusvoimien on kyettävä vastaamaan globalisaation aiheuttamiin muutoksiin,
kansainvälisen talouden vaihteluihin, ilmastonmuutoksesta johtuviin ilmiöihin, tieteen ja
teknologian muutokseen sekä muuttuvan työn asettamiin haasteisiin. Näihin vastaamiseen
tarvitaan riittävän järeitä työkaluja sekä aivan uudenlaista näkemystä osaamisen hallintaan.
Muun muassa organisaatiota, sen suhteita, valta- ja organisaatiorakenteita sekä verkostoja
on kyettävä tarkastelemaan entistä avarakatseisemmin. Osaamispääoman avulla myös puolustusvoimien
osaaminen voidaan nähdä riittävän laajana ilmiönä, joka ei ole pelkästään
yksilöiden osaamisen kehittämistä.
Perinteisillä menetelmillä jäämme auttamatta osaajien takariviin niin kotimaassa kuin kansainvälisillä
kentilläkin. Tulevaisuuden uskottava puolustus rakentuu osaamisen varaan.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]