Yleisen asevelvollisuuden myönteiset vaikutukset asevelvolliselle ja yhteiskunnalle
Hakanen, Anssi (2011-04)
Hakanen, Anssi
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 63
04 / 2011
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251215
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251215
Tiivistelmä
Suomessa on käyty usealla taholla osin vilkastakin keskustelua yleisen asevelvollisuuden
tarpeellisuudesta ja soveltuvuudesta puolustusjärjestelmän perustaksi tulevaisuudessa. On esitetty
vaihtoehtoisia ratkaisuja ammattiarmeijan ja valikoivan asevelvollisuuden suuntaan. Aihe on
ajankohtainen, sillä Puolustusvoimissa toimeenpantava suuri rakennemuutos vuonna 2016
vaikuttaa myös yleisen asevelvollisuuden järjestelyihin. Puolustusvoimain ylimmän johdon
mukaan yleisen asevelvollisuuden toimivuus varmistetaan tulevaisuudessa liittyen
rakenneuudistukseen. Puolustusministeri Jyri Häkämies asetti työryhmän elokuussa 2009
selvittämään yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työryhmän raportissa
päädyttiin siihen, että asevelvollisuus on Suomelle ainoa oikea ratkaisu. Tutkimustyössä pyritään
tarkastelemaan yleisen asevelvollisuuden, erityisesti sen keskeisimmän osan
varusmiespalveluksen, myönteisiä vaikutuksia sen suorittajalle ja yhteiskunnalle.
Tutkimustyön päätutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi, jonka katsotaan soveltuvan
kriittiseen analyysiin puhuttaessa rationalismiin ja realismiin perustuvasta virallisesta totuudesta
nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Diskurssianalyysin avulla soveltuvia tarkastelun kohteita ovat
esimerkiksi erilaisten valtarakenteiden analysoiminen ja organisaation laadullinen uudistaminen.
Edellä mainituista syistä johtuen diskurssianalyysi on erittäin soveltuva tutkimusmenetelmä
yleisen asevelvollisuuden ja sen yhteiskunnallisen merkityksen analysointiin. Tutkimustyössä
käytetään diskurssianalyysin lisäksi kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Teoreettinen
lähestymistapa on diskurssianalyysin tavoin hermeneutiikassa.
Sotilaan toimintakyky liittyy kiinteästi yleiseen asevelvollisuuteen. Kyetäkseen suoriutumaan
hyvin varusmiespalveluksesta sotilas tarvitsee kaikkia toimintakyvyn osatekijöitä, joita ovat
fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettis – moraalinen toimintakyky. Sotilaan toimintakyky
rakentuu mitä suuressa määrin ennen varusmiespalvelusta. Toimintakykyisen sotilaan
ominaisuuksiin kyetään vaikuttamaan vanhempien, harrastusten ja aktiivisen koulunkäynnin
yhteisvaikutuksella. Varusmiespalveluksen aikana kyetään useimmiten vain vahvistamaan näitä
toimintakyvyn osatekijöitä jatkoa ajatellen.
Varusmiespalveluksesta on monenlaista hyötyä sen suorittajalle. Varusmiesten itsenäisen
työskentelyn taidot ja ryhmätyötaidot lisääntyvät monissa eri tilanteissa. Palveluksen aikana
opitaan useita sellaisia kansalaistaitoja, joita kyetään hyödyntämään jatkossa elämän aikana.
Varusmiespalvelus vahvistaa nuoren liikunta-, ravinto- ja terveystottumuksia kohtuullisella
kansalaiskasvatuksen koulutuksella. Koulutus tuottaa myös osaamista, joista merkittävimpiä ovat
johtajakoulutus, kuljettajakoulutus ja ensiapukoulutus. Koulutuksesta on hyötyä monelle suoraan
opiskelualaan liittyvien taitojen kehittymisen osalta ja erilaisia pätevyyksiä on mahdollista
hankkia suoraan työelämän tarpeita varten.
Puolustusbudjettiin kohdistuvat taloushaasteet aiheuttavat 2010-luvun puolivälissä tarpeen
vähentää puolustusvoimien normaaliolojen vahvuutta sekä muuttaa samalla toimintatapoja.
Asevelvollisuutta on myös kehitettävä talouden muutospaineissa, mutta turvattava sen toimivuus
edelleen kaikkia nuoria miehiä koskevana velvollisuutena ja mahdollisuutena suorittaa naisten
vapaaehtoinen asepalvelus. Varusmiespalveluksen yhteiskunnallisia vaikutuksia ovat sen kautta
syntyvät valmiudet erilaisiin ammatteihin, yksilön päätöksentekokyvyn kehittyminen,
ammattitaidon ja johtamistaidon kehittyminen sekä ryhmätyöskentelytaitojen lisääntyminen.
Yleisellä asevelvollisuudella on merkittävä institutionaalinen asema suomalaisessa
yhteiskunnassa. Suoritettuaan varusmies- tai siviilipalveluksen asevelvolliset ovat yhteiskunnan
kannalta erilaisessa asemassa kuin palveluksen k
tarpeellisuudesta ja soveltuvuudesta puolustusjärjestelmän perustaksi tulevaisuudessa. On esitetty
vaihtoehtoisia ratkaisuja ammattiarmeijan ja valikoivan asevelvollisuuden suuntaan. Aihe on
ajankohtainen, sillä Puolustusvoimissa toimeenpantava suuri rakennemuutos vuonna 2016
vaikuttaa myös yleisen asevelvollisuuden järjestelyihin. Puolustusvoimain ylimmän johdon
mukaan yleisen asevelvollisuuden toimivuus varmistetaan tulevaisuudessa liittyen
rakenneuudistukseen. Puolustusministeri Jyri Häkämies asetti työryhmän elokuussa 2009
selvittämään yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työryhmän raportissa
päädyttiin siihen, että asevelvollisuus on Suomelle ainoa oikea ratkaisu. Tutkimustyössä pyritään
tarkastelemaan yleisen asevelvollisuuden, erityisesti sen keskeisimmän osan
varusmiespalveluksen, myönteisiä vaikutuksia sen suorittajalle ja yhteiskunnalle.
Tutkimustyön päätutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi, jonka katsotaan soveltuvan
kriittiseen analyysiin puhuttaessa rationalismiin ja realismiin perustuvasta virallisesta totuudesta
nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Diskurssianalyysin avulla soveltuvia tarkastelun kohteita ovat
esimerkiksi erilaisten valtarakenteiden analysoiminen ja organisaation laadullinen uudistaminen.
Edellä mainituista syistä johtuen diskurssianalyysi on erittäin soveltuva tutkimusmenetelmä
yleisen asevelvollisuuden ja sen yhteiskunnallisen merkityksen analysointiin. Tutkimustyössä
käytetään diskurssianalyysin lisäksi kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Teoreettinen
lähestymistapa on diskurssianalyysin tavoin hermeneutiikassa.
Sotilaan toimintakyky liittyy kiinteästi yleiseen asevelvollisuuteen. Kyetäkseen suoriutumaan
hyvin varusmiespalveluksesta sotilas tarvitsee kaikkia toimintakyvyn osatekijöitä, joita ovat
fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettis – moraalinen toimintakyky. Sotilaan toimintakyky
rakentuu mitä suuressa määrin ennen varusmiespalvelusta. Toimintakykyisen sotilaan
ominaisuuksiin kyetään vaikuttamaan vanhempien, harrastusten ja aktiivisen koulunkäynnin
yhteisvaikutuksella. Varusmiespalveluksen aikana kyetään useimmiten vain vahvistamaan näitä
toimintakyvyn osatekijöitä jatkoa ajatellen.
Varusmiespalveluksesta on monenlaista hyötyä sen suorittajalle. Varusmiesten itsenäisen
työskentelyn taidot ja ryhmätyötaidot lisääntyvät monissa eri tilanteissa. Palveluksen aikana
opitaan useita sellaisia kansalaistaitoja, joita kyetään hyödyntämään jatkossa elämän aikana.
Varusmiespalvelus vahvistaa nuoren liikunta-, ravinto- ja terveystottumuksia kohtuullisella
kansalaiskasvatuksen koulutuksella. Koulutus tuottaa myös osaamista, joista merkittävimpiä ovat
johtajakoulutus, kuljettajakoulutus ja ensiapukoulutus. Koulutuksesta on hyötyä monelle suoraan
opiskelualaan liittyvien taitojen kehittymisen osalta ja erilaisia pätevyyksiä on mahdollista
hankkia suoraan työelämän tarpeita varten.
Puolustusbudjettiin kohdistuvat taloushaasteet aiheuttavat 2010-luvun puolivälissä tarpeen
vähentää puolustusvoimien normaaliolojen vahvuutta sekä muuttaa samalla toimintatapoja.
Asevelvollisuutta on myös kehitettävä talouden muutospaineissa, mutta turvattava sen toimivuus
edelleen kaikkia nuoria miehiä koskevana velvollisuutena ja mahdollisuutena suorittaa naisten
vapaaehtoinen asepalvelus. Varusmiespalveluksen yhteiskunnallisia vaikutuksia ovat sen kautta
syntyvät valmiudet erilaisiin ammatteihin, yksilön päätöksentekokyvyn kehittyminen,
ammattitaidon ja johtamistaidon kehittyminen sekä ryhmätyöskentelytaitojen lisääntyminen.
Yleisellä asevelvollisuudella on merkittävä institutionaalinen asema suomalaisessa
yhteiskunnassa. Suoritettuaan varusmies- tai siviilipalveluksen asevelvolliset ovat yhteiskunnan
kannalta erilaisessa asemassa kuin palveluksen k
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]