Käyttötekninen vertailu: mahdollisuudet kansainvälisen tilannekuvan ylläpitoon eri sovelluksilla kriisinhallintatehtävissä
Kantola, Harry (2009-04)
Kantola, Harry
Sotatekniikan laitos
sotatekniikka
esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 61
04 / 2009
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112216115
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112216115
Tiivistelmä
ansainvälisten toimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa on kehittynyt rajallisten resurssien
tehokkaamman hyödyntämisen vuoksi. Eri toimijat ovat havainneet, että yhteistyössä saavutetaan
parempia tuloksia kriisien hallinnassa ja samalla luodaan turvallisuusverkosto avustusjärjestöjen,
paikallisten viranomaisten ja kriisinhallintajoukkojen välillä. 2000-luvun kansainvälisten
kriisien yhteydessä on havaittu tarvetta tehokkaampaan tiedonvaihtoon ja yhteisen
tilannekuvan ylläpitoon. Eri yhteyksissä on kehitetty tilannekuvasovelluksia jotka ovat
nyt käytössä eri kriisinhallintaoperaatioissa. Sovellusten yleissoveltuvuutta ei aiemmin ole
tutkittu eikä niiden ominaisuuksia ole vertailtu..
Päätutkimusongelmana oli miten SHIFT-sovellus soveltuu paremmin kuin muut saatavilla
olevat tilannekuvasovellukset tilannekuvan ylläpitoon kriisinhallinnassa. Tutkimuksessa selvitettiin
myös mitkä tekijät vaikuttavat tilannesovelluksen käyttöönottoon sekä minkälaisia
ominaisuuksia niiltä vaaditaan.
Aineistonkeruumenetelmä on kirjallisuustutkimus jota tuettiin Delfoi-menetelmän mukaisilla
haastatteluilla. Kirjallisuusselvityksen ja haastatteluiden perusteella toteutettiin Expert Choice
-ohjelman avulla sovellusten ominaisuusvertailu.
Tutkimuksessa selvisi, että kaikki tarkastellut tilannekuvasovellukset edustavat ensimmäisen
sukupolven sovelluksia, jossa manuaalisesti toteutettu tilannetiedon käsittely on siirretty atkpohjaiseen
toimintaympäristöön. Pääosa sovelluksista keskittyy tietyn ongelma- tai kriisinhallintaympäristön
käsittelemiseen. Sovelluksissa huomaa eri kriisialueiden ja -operaatioiden
erityyppiset ongelmat joihin etsitään ratkaisua.
III
Keskeiset tulokset/johtopäätökset. Sovellusten vertailujen tuloksena saatiin matriisi, graafinen
kuvaaja ja numeraaliset arvot miten sovellusten ominaisuudet suhteutuvat toisiinsa. In-
STEDD kehittelee edistyksellisiä sovellusratkaisuja, mutta niiltä puuttuu kokonaisvaltainen
ratkaisu. SAHANA-sovelluksen paras ominaisuus on sen tilannetietojen esittäminen, mutta
sovelluksen muut ominaisuudet eivät edusta samaa tasoa. CMO-sovelluksella on erinomaiset
ja laajat tietopankit, mutta sovelluksen tapa esittää tilannekuvaa sekä sen kytkös sotilasorganisaatioon
heikentävät sovelluksen menestymistä vertailussa. TRMA-sovellus on vasta kehitysasteella,
joten sen todellista kykyä oli vaikea mitata. SHIFT-sovellus toimii yleisesti hyvänä
sovelluksena useimmassa tilanteessa. SHIFT:n ominaisuuksista mikään ei ole ylivertainen
muihin nähden, vaan sovelluksen etu on sen ominaisuuksien tasapainoisuus.
Kaikkein kriittisimpänä tekijänä kansainvälisen jaetun tilannekuvan muodostamisessa on kuitenkin
sovelluksen vieminen tarpeeksi ajoissa kriisialueelle ja että taustalla olisi pysyvä järjestö,
joka hallinnoisi ja ylläpitäisi sovellusta alusta alkaen. Tässä olisi EU:lle ja Etyj:lle
mahdollisuuden luoda yhteinen palvelu kansainvälisten kriisien jaetun tilannekuvaluojaksi.
Kaikki sovellukset edustivat niin sanottua ensimmäisen sukupolven tilannekuvasovelluksia.
Yhtenä jatkotutkimuksen aiheena voisi olla toisen sukupolven tilannetietoisuussovellusten
analyysityökalujen ja uusien sovellusten toimintamallien kehittämisen tutkiminen.
tehokkaamman hyödyntämisen vuoksi. Eri toimijat ovat havainneet, että yhteistyössä saavutetaan
parempia tuloksia kriisien hallinnassa ja samalla luodaan turvallisuusverkosto avustusjärjestöjen,
paikallisten viranomaisten ja kriisinhallintajoukkojen välillä. 2000-luvun kansainvälisten
kriisien yhteydessä on havaittu tarvetta tehokkaampaan tiedonvaihtoon ja yhteisen
tilannekuvan ylläpitoon. Eri yhteyksissä on kehitetty tilannekuvasovelluksia jotka ovat
nyt käytössä eri kriisinhallintaoperaatioissa. Sovellusten yleissoveltuvuutta ei aiemmin ole
tutkittu eikä niiden ominaisuuksia ole vertailtu..
Päätutkimusongelmana oli miten SHIFT-sovellus soveltuu paremmin kuin muut saatavilla
olevat tilannekuvasovellukset tilannekuvan ylläpitoon kriisinhallinnassa. Tutkimuksessa selvitettiin
myös mitkä tekijät vaikuttavat tilannesovelluksen käyttöönottoon sekä minkälaisia
ominaisuuksia niiltä vaaditaan.
Aineistonkeruumenetelmä on kirjallisuustutkimus jota tuettiin Delfoi-menetelmän mukaisilla
haastatteluilla. Kirjallisuusselvityksen ja haastatteluiden perusteella toteutettiin Expert Choice
-ohjelman avulla sovellusten ominaisuusvertailu.
Tutkimuksessa selvisi, että kaikki tarkastellut tilannekuvasovellukset edustavat ensimmäisen
sukupolven sovelluksia, jossa manuaalisesti toteutettu tilannetiedon käsittely on siirretty atkpohjaiseen
toimintaympäristöön. Pääosa sovelluksista keskittyy tietyn ongelma- tai kriisinhallintaympäristön
käsittelemiseen. Sovelluksissa huomaa eri kriisialueiden ja -operaatioiden
erityyppiset ongelmat joihin etsitään ratkaisua.
III
Keskeiset tulokset/johtopäätökset. Sovellusten vertailujen tuloksena saatiin matriisi, graafinen
kuvaaja ja numeraaliset arvot miten sovellusten ominaisuudet suhteutuvat toisiinsa. In-
STEDD kehittelee edistyksellisiä sovellusratkaisuja, mutta niiltä puuttuu kokonaisvaltainen
ratkaisu. SAHANA-sovelluksen paras ominaisuus on sen tilannetietojen esittäminen, mutta
sovelluksen muut ominaisuudet eivät edusta samaa tasoa. CMO-sovelluksella on erinomaiset
ja laajat tietopankit, mutta sovelluksen tapa esittää tilannekuvaa sekä sen kytkös sotilasorganisaatioon
heikentävät sovelluksen menestymistä vertailussa. TRMA-sovellus on vasta kehitysasteella,
joten sen todellista kykyä oli vaikea mitata. SHIFT-sovellus toimii yleisesti hyvänä
sovelluksena useimmassa tilanteessa. SHIFT:n ominaisuuksista mikään ei ole ylivertainen
muihin nähden, vaan sovelluksen etu on sen ominaisuuksien tasapainoisuus.
Kaikkein kriittisimpänä tekijänä kansainvälisen jaetun tilannekuvan muodostamisessa on kuitenkin
sovelluksen vieminen tarpeeksi ajoissa kriisialueelle ja että taustalla olisi pysyvä järjestö,
joka hallinnoisi ja ylläpitäisi sovellusta alusta alkaen. Tässä olisi EU:lle ja Etyj:lle
mahdollisuuden luoda yhteinen palvelu kansainvälisten kriisien jaetun tilannekuvaluojaksi.
Kaikki sovellukset edustivat niin sanottua ensimmäisen sukupolven tilannekuvasovelluksia.
Yhtenä jatkotutkimuksen aiheena voisi olla toisen sukupolven tilannetietoisuussovellusten
analyysityökalujen ja uusien sovellusten toimintamallien kehittämisen tutkiminen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]