Kenttävarustuksessa suoritetun kävelymarssin vaikutus taistelijan maksimaaliseen fyysiseen suorituskykyyn
Lampinen, Tapani (2007-03)
Lampinen, Tapani
Koulutustaidon laitos
sotilaspedagogiikka
sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 90
03 / 2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086020
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086020
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voimaominaisuuksissa tapahtuvat
muutokset kenttävarustuksessa suoritetun kävelymarssin jälkeen. Kävelymarssin
pituus oli 21km ja aikaa siihen kului 4h 20min. Kohdejoukkona olivat maavoimien
jalkaväkilinjan kadetit 90. kadettikurssilta (n=12). Voimaominaisuuksien muutosta
tarkasteltiin alku- ja lopputestillä, jotka olivat Pekoul-os:n PAK A 04:03.01/1.5.1999.
mukaiset lihaskuntotestit. Testiin lisättiin vauhditon pituushyppy, jolla mitattiin ala-raajojen räjähtävää voimaa. Muut testit olivat etunojapunnerrus, istumaannousu,
puristusvoima ja toistokyykky. Kohdejoukolle tehtiin myös antropometriset mittauk-set (pituus, paino, rasva %) ja mitattiin hapenottokyky polkupyöräergometritestillä.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen kuormitusfysiologinen tutkimus. Tutkimuksen teoreettinen sisältö jakaantuu kahteen erilaiseen analysointi ja tarkastelu osioon: Teoria- ja empiiristen tulosten analysointiosioon. Tutkielman teoriaosassa
selvitetään tutkielman käsitteelliset ja teoreettiset periaatteet ja lähtökohdat ihmisen
fyysiseltä, sekä fysiologiselta kannalta tarkasteltuna. Tutkimuksen empiiristä tuloksista saatuja arvoja käsiteltiin ja laskettiin käyttämällä Excel -taulukkolaskentaohjelmaa ja SPSS 11.5 for windows – tilastointiohjelmaa.
Tutkimuksen pääongelma Millaisia muutoksia taistelijan voimaominaisuuksissa tapahtuu kävelymarssin jälkeen?
Tutkimuksen alaongelma Mikä on tällä hetkellä jalkaväen kadetin fyysinen suorituskyky?
Tulokset osoittivat, että 4 tuntia 20 minuuttia kestäneen marssin aiheuttama kuormi-us kohdistui enemmän ylävartaloon, kun alavartaloon. Vauhdittoman pituushypyn
tulos heikkeni 3,7 % ja toistokyykky 4,4 %. Vastaavasti etunojapunnerruksen tulos
heikkeni 14 %, joka oli suurin pudotus lihaskuntotestissä. Syynä tähän on 25 kg:n
lisätaakka, mikä aiheuttaa ylävartalon kuormittumista. Puristusvoimatestissä tulos
heikkeni 2,5 % ja istumaannousussa 4,3 %.
Kokonaisuutena 90. kadettikurssin jalkaväkilinjan fyysinen suorituskyky on hyvällä
tasolla. Kadetit jaksavat marssia yli neljä tuntia 25 kg:n kantamusten kanssa erittäin
hyvin. Lihaskunto on hyvä. Hapenottokyky oli 49,5 ml/kg/min, joten se on hyvin lähellä taistelijalta vaadittavaa 50 ml/kg/min rajaa.
muutokset kenttävarustuksessa suoritetun kävelymarssin jälkeen. Kävelymarssin
pituus oli 21km ja aikaa siihen kului 4h 20min. Kohdejoukkona olivat maavoimien
jalkaväkilinjan kadetit 90. kadettikurssilta (n=12). Voimaominaisuuksien muutosta
tarkasteltiin alku- ja lopputestillä, jotka olivat Pekoul-os:n PAK A 04:03.01/1.5.1999.
mukaiset lihaskuntotestit. Testiin lisättiin vauhditon pituushyppy, jolla mitattiin ala-raajojen räjähtävää voimaa. Muut testit olivat etunojapunnerrus, istumaannousu,
puristusvoima ja toistokyykky. Kohdejoukolle tehtiin myös antropometriset mittauk-set (pituus, paino, rasva %) ja mitattiin hapenottokyky polkupyöräergometritestillä.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen kuormitusfysiologinen tutkimus. Tutkimuksen teoreettinen sisältö jakaantuu kahteen erilaiseen analysointi ja tarkastelu osioon: Teoria- ja empiiristen tulosten analysointiosioon. Tutkielman teoriaosassa
selvitetään tutkielman käsitteelliset ja teoreettiset periaatteet ja lähtökohdat ihmisen
fyysiseltä, sekä fysiologiselta kannalta tarkasteltuna. Tutkimuksen empiiristä tuloksista saatuja arvoja käsiteltiin ja laskettiin käyttämällä Excel -taulukkolaskentaohjelmaa ja SPSS 11.5 for windows – tilastointiohjelmaa.
Tutkimuksen pääongelma Millaisia muutoksia taistelijan voimaominaisuuksissa tapahtuu kävelymarssin jälkeen?
Tutkimuksen alaongelma Mikä on tällä hetkellä jalkaväen kadetin fyysinen suorituskyky?
Tulokset osoittivat, että 4 tuntia 20 minuuttia kestäneen marssin aiheuttama kuormi-us kohdistui enemmän ylävartaloon, kun alavartaloon. Vauhdittoman pituushypyn
tulos heikkeni 3,7 % ja toistokyykky 4,4 %. Vastaavasti etunojapunnerruksen tulos
heikkeni 14 %, joka oli suurin pudotus lihaskuntotestissä. Syynä tähän on 25 kg:n
lisätaakka, mikä aiheuttaa ylävartalon kuormittumista. Puristusvoimatestissä tulos
heikkeni 2,5 % ja istumaannousussa 4,3 %.
Kokonaisuutena 90. kadettikurssin jalkaväkilinjan fyysinen suorituskyky on hyvällä
tasolla. Kadetit jaksavat marssia yli neljä tuntia 25 kg:n kantamusten kanssa erittäin
hyvin. Lihaskunto on hyvä. Hapenottokyky oli 49,5 ml/kg/min, joten se on hyvin lähellä taistelijalta vaadittavaa 50 ml/kg/min rajaa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]