Kranaatinheittimistön kehittämistyö Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
Bäckström, Mikko (2007-03)
Bäckström, Mikko
Sotahistorian laitos
johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 90
03 / 2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112055987
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112055987
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kranaatinheittimistön kehitystyötä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen kranaatinheittimistön organisaatioiden ja kaluston kannalta.
Tutkimuksen päämääränä on selvittää analysoivalla asiakirjatutkimuksella syitä kranaatinheittimistön kehitystyöhön ja muutoksiin. Tutkimuksessa kartoitetaan heittimistön organisaatioiden muutokset toisen maailmansodan jälkeen. Kaluston suhteen tutkimuksessa tarkastellaan teknistä kehitystyötä ja sen tuloksia.
Päätutkimusongelmana tutkimuksessa on: Millaisia muutoksia tai kehitysaskelia tapahtui kranaatinheittimistössä toisen maailmansodan jälkeen organisaation ja kaluston kannalta, ja mitkä olivat tärkeimmät syyt niihin?
Päätutkimusaineistona ovat julkaistu kirjallisuus sekä julkaisemattomat lähteet, kuten opinnäytetyöt ja tutkimukset. Vähäisempinä lähteinä tutkimuksessa ovat arkistolähteet, lehtiartikkelit, oppaat sekä ohjesäännöt, internetlähteet ja henkilöhaastattelut. Tutkimusmenetelmät perustuvat tämän aineiston tutkimiseen ja analysointiin.
Tutkimus osoitti, että suurin yksittäinen kranaatinheittimistön kehitystyöhön vaikuttanut tekijä on ollut puolustusvoimien määrärahat. 1970 – luvulle saakka organisaatioita rakennettiin vanhentuneet ja huonokuntoisen kaluston pohjalle. Parlamentaarisen puolustuskomitean esityksen myötä 1970 – luvulla varoja alettiin suuntaamaan kranaatinheittimistöön. Kalustollisesti suomalaisen perinteisen kranaatinheittimen osalta ei mullistavia kehitysaskelia ole otettu. Teknisesti hyvä perinteinen heitin on Suomessa yhä kranaatinheittimistön selkäranka. Kuitenkin ulkomaalaiset suuntaukset ovat olleet jo vuosikymmeniä ajoneuvoasenteisen kranaatinheittimen kannalla.
Tutkimuksen päämääränä on selvittää analysoivalla asiakirjatutkimuksella syitä kranaatinheittimistön kehitystyöhön ja muutoksiin. Tutkimuksessa kartoitetaan heittimistön organisaatioiden muutokset toisen maailmansodan jälkeen. Kaluston suhteen tutkimuksessa tarkastellaan teknistä kehitystyötä ja sen tuloksia.
Päätutkimusongelmana tutkimuksessa on: Millaisia muutoksia tai kehitysaskelia tapahtui kranaatinheittimistössä toisen maailmansodan jälkeen organisaation ja kaluston kannalta, ja mitkä olivat tärkeimmät syyt niihin?
Päätutkimusaineistona ovat julkaistu kirjallisuus sekä julkaisemattomat lähteet, kuten opinnäytetyöt ja tutkimukset. Vähäisempinä lähteinä tutkimuksessa ovat arkistolähteet, lehtiartikkelit, oppaat sekä ohjesäännöt, internetlähteet ja henkilöhaastattelut. Tutkimusmenetelmät perustuvat tämän aineiston tutkimiseen ja analysointiin.
Tutkimus osoitti, että suurin yksittäinen kranaatinheittimistön kehitystyöhön vaikuttanut tekijä on ollut puolustusvoimien määrärahat. 1970 – luvulle saakka organisaatioita rakennettiin vanhentuneet ja huonokuntoisen kaluston pohjalle. Parlamentaarisen puolustuskomitean esityksen myötä 1970 – luvulla varoja alettiin suuntaamaan kranaatinheittimistöön. Kalustollisesti suomalaisen perinteisen kranaatinheittimen osalta ei mullistavia kehitysaskelia ole otettu. Teknisesti hyvä perinteinen heitin on Suomessa yhä kranaatinheittimistön selkäranka. Kuitenkin ulkomaalaiset suuntaukset ovat olleet jo vuosikymmeniä ajoneuvoasenteisen kranaatinheittimen kannalla.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]