Ruotsin turvallisuuspolitiikan kansainvälinen ulottuvuus ja siihen vaikuttavat tekijät
Iivonen, Petteri (2007-03)
Iivonen, Petteri
Strategian laitos
strategia
sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 90
03 / 2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112055995
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112055995
Tiivistelmä
Ruotsi on muuttanut turvallisuuspolitiikkansa suuntaviivoja vastaamaan
paremmin nykypäivän uhkiin. Painotus on siirtynyt laajamittaisen hyökkäyksen
torjuntaan valmistautumisesta kansainväliseen toimintaan ja kriisien leviämisen
ennaltaehkäisemiseen.
Tutkimuksessa selvitän, mitkä tekijät ovat Ruotsin turvallisuuspolitiikan
kansainvälisen ulottuvuuden taustalla ja miten nämä tekijät vaikuttavat
politiikkaan. Kansainvälisen ulottuvuuden tarkastelussa keskityn sotilaalliseen
toimintaan kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa.
Tutkimusaineistona käytän julkisia asiakirjoja. Lähden olettamuksesta, että
valtionhallinnon poliittiset asiakirjat ilmentävät harjoitettua politiikkaa.
Tärkeimpänä lähteenä on puolustusvoimien toimintaa ohjaava puolustuspäätös
vuodelta 2004.
Turvallisuuspolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen vaikuttavia tekijöitä
selvittäessäni käytän lähtökohtana Kalevi Holstin mallia ulkopoliittisen
päätöksenteon tekijöistä, rajoitteista ja mahdollisuuksista. Sen pohjalta olen
jakanut turvallisuuspolitiikkaan vaikuttavat tekijät neljään kategoriaan:
turvallisuuspoliittinen ympäristö ja historiallinen perintö, kansainväliset järjestöt ja
muut valtiolliset toimijat, sisäpolitiikka ja kansalliset mielipiteet sekä resurssit.
Näiden kategorioiden alla esittelen, miten eri tekijät vaikuttavat Ruotsin
turvallisuuspolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen.
Yhdessä nämä tekijät muodostavat kompleksin toimintakentän, missä Ruotsi
pyrkii toteuttamaan turvallisuuspoliittisia tavoitteitaan. Tekijät on ymmärrettävä
kokonaisuutena, niiden välisen keskinäisriippuvuuden vuoksi. Tekijöiden
painoarvo on myös tilannesidonnainen. Lisäksi Ruotsi voi itse vaikuttaa osaan
näistä tekijöistä, jotka asettavat rajoitteita ja luovat toimintamahdollisuuksia.
Ruotsin puolustusreformi on edennyt pitkälle ja näin ollen Ruotsin
kansainvälinen toiminta tullee lisääntymään. Tulevaisuutta kuvaa yleisesti
kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen. Lähivuosina Nato-yhteistyö lisääntynee
entisestään, mutta varsinaisesta jäsenyydestä ei keskusteltane ennen seuraavia
valtiopäivävaaleja vuonna 2010. Kansalaisten voimakkaasta Nato-vastaisuudesta huolimatta yhteistyön syventäminen liittouman kanssa aiheuttaa
hyvin vähän vastustusta. Tämä johtuu pääosin siitä, että turvallisuuspoliittinen
keskustelu Ruotsissa on yleisestikin hyvin vähäistä. Euroopan unionin merkitys
keskeisenä turvallisuuspoliittisena vaikuttajana kasvaa entisestään. Sen
alaisuuteen perustettava nopean toiminnan taisteluosasto on ollut
puolustusvoimien kehittämisen painopisteenä.
Yhteiskunnan sosiaali- ja terveyskulujen kasvut aiheuttavat tulevaisuudessa
säästöpaineita puolustusmenoille. Samalla puolustusvoimien toimintamenot ja
materiaalihankinnan kustannukset nousevat. Tähän yhtälöön Ruotsi hakee
ratkaisua kansainvälisestä yhteistyöstä.
Tutkimus osoittaa, että Ruotsin kansainväliseen sotilaalliseen toimintaan
vaikuttavia tekijöitä on todella paljon. Jokaisen luetteleminen on käytännössä
mahdotonta. Keskeisimmät tekijät selittävät kuitenkin varsin perusteellisesti syyt
Ruotsin nykyiselle toiminnalle ja mahdollistavat samalla tulevaisuuden
suuntaviivojen hahmottelemisen.
paremmin nykypäivän uhkiin. Painotus on siirtynyt laajamittaisen hyökkäyksen
torjuntaan valmistautumisesta kansainväliseen toimintaan ja kriisien leviämisen
ennaltaehkäisemiseen.
Tutkimuksessa selvitän, mitkä tekijät ovat Ruotsin turvallisuuspolitiikan
kansainvälisen ulottuvuuden taustalla ja miten nämä tekijät vaikuttavat
politiikkaan. Kansainvälisen ulottuvuuden tarkastelussa keskityn sotilaalliseen
toimintaan kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa.
Tutkimusaineistona käytän julkisia asiakirjoja. Lähden olettamuksesta, että
valtionhallinnon poliittiset asiakirjat ilmentävät harjoitettua politiikkaa.
Tärkeimpänä lähteenä on puolustusvoimien toimintaa ohjaava puolustuspäätös
vuodelta 2004.
Turvallisuuspolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen vaikuttavia tekijöitä
selvittäessäni käytän lähtökohtana Kalevi Holstin mallia ulkopoliittisen
päätöksenteon tekijöistä, rajoitteista ja mahdollisuuksista. Sen pohjalta olen
jakanut turvallisuuspolitiikkaan vaikuttavat tekijät neljään kategoriaan:
turvallisuuspoliittinen ympäristö ja historiallinen perintö, kansainväliset järjestöt ja
muut valtiolliset toimijat, sisäpolitiikka ja kansalliset mielipiteet sekä resurssit.
Näiden kategorioiden alla esittelen, miten eri tekijät vaikuttavat Ruotsin
turvallisuuspolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen.
Yhdessä nämä tekijät muodostavat kompleksin toimintakentän, missä Ruotsi
pyrkii toteuttamaan turvallisuuspoliittisia tavoitteitaan. Tekijät on ymmärrettävä
kokonaisuutena, niiden välisen keskinäisriippuvuuden vuoksi. Tekijöiden
painoarvo on myös tilannesidonnainen. Lisäksi Ruotsi voi itse vaikuttaa osaan
näistä tekijöistä, jotka asettavat rajoitteita ja luovat toimintamahdollisuuksia.
Ruotsin puolustusreformi on edennyt pitkälle ja näin ollen Ruotsin
kansainvälinen toiminta tullee lisääntymään. Tulevaisuutta kuvaa yleisesti
kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen. Lähivuosina Nato-yhteistyö lisääntynee
entisestään, mutta varsinaisesta jäsenyydestä ei keskusteltane ennen seuraavia
valtiopäivävaaleja vuonna 2010. Kansalaisten voimakkaasta Nato-vastaisuudesta huolimatta yhteistyön syventäminen liittouman kanssa aiheuttaa
hyvin vähän vastustusta. Tämä johtuu pääosin siitä, että turvallisuuspoliittinen
keskustelu Ruotsissa on yleisestikin hyvin vähäistä. Euroopan unionin merkitys
keskeisenä turvallisuuspoliittisena vaikuttajana kasvaa entisestään. Sen
alaisuuteen perustettava nopean toiminnan taisteluosasto on ollut
puolustusvoimien kehittämisen painopisteenä.
Yhteiskunnan sosiaali- ja terveyskulujen kasvut aiheuttavat tulevaisuudessa
säästöpaineita puolustusmenoille. Samalla puolustusvoimien toimintamenot ja
materiaalihankinnan kustannukset nousevat. Tähän yhtälöön Ruotsi hakee
ratkaisua kansainvälisestä yhteistyöstä.
Tutkimus osoittaa, että Ruotsin kansainväliseen sotilaalliseen toimintaan
vaikuttavia tekijöitä on todella paljon. Jokaisen luetteleminen on käytännössä
mahdotonta. Keskeisimmät tekijät selittävät kuitenkin varsin perusteellisesti syyt
Ruotsin nykyiselle toiminnalle ja mahdollistavat samalla tulevaisuuden
suuntaviivojen hahmottelemisen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]