Venäjän viisumivapaus : uhka Euroopan unionin rajaturvallisuudelle?
Hirvonen, Tero (2011-08)
Hirvonen, Tero
Strategian laitos
strategia
yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 55
08 / 2011
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201011012
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201011012
Tiivistelmä
Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumivapaus on toteutuessaan yksi lähitulevaisuuden merkittävimmistä haasteista Euroopan unionin rajaturvallisuudelle. Vapaan liikkuvuuden tavoittelussa Schengenin sopimuksella avatut sisärajat Euroopan keskiöön ovat lisänneet jäsenvaltioiden kansallisen raja-turvallisuuden kollektiivista merkitystä. Välimeren ja Kreikan tilanne laittoman maahantulon ongel-missa on ollut omiaan vahventamaan Euroopan unionin yhteisten rajaturvallisuushaasteiden tunnista-mista. Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta viisumivapauteen varautuminen tarkoittaa sekä kunkin jäsenvaltion kansallisten toimintojen tiedostamista ja omatoimista kehittämistä että Euroopan unionin koko keinovalikoiman käyttöä aina yhteisölainsäädännöstä virastojen toimintoihin. Ennen varautumisen käytännön toimia on kuitenkin selvitettävä, minkälaisiin uhkiin toimenpiteillä varaudutaan.
Tutkimuksessa on selvitetty Euroopan unionin ja Venäjän välisen viisumivapauden uhkaa Euroopan unionin rajaturvallisuudelle. Tutkimus on luonteeltaan tulevaisuudentutkimus. Menetelminä on käytetty skenaariomenetelmää, Delfoi-tutkimusta ja haastatteluja.
Tutkimus jakautuu kolmeen osaan, joissa yhdistävänä tekijänä on rajaturvallisuus. Teoriaosassa selvitetään rajaturvallisuuden perusteet Euroopan unionissa sekä viisumivapauden taustatekijät liittämällä ne tutkimuksessa teoriana käytettyyn liberalismiin. Toisessa osassa luodaan teoriaosan perusteella useita mahdollisia tulevaisuudentiloja, joista empiirisen aineiston perusteella muodostetaan todennäköisin tulevaisuus. Valittua tulevaisuutta täydennetään asiantuntija-arvioilla sekä haastatteluilla. Kolmannessa osassa tehdään johtopäätökset rajaturvallisuuteen kohdistuvasta uhasta arvioimalla tulevaisuutta poliittiseen järjestelmään sekä Euroopan unionin nelitasoiseen rajaturvallisuusmalliin. Kolmannen osan lopussa arvioidaan rajaturvallisuuden keskeisten toimijoiden vaikutusmahdollisuudet rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Tutkimusongelmana on: ”Voidaanko Venäjän viisumivapauden arvioida uhkaavan Euroopan unionin rajaturvallisuuden ylläpitämistä?”
Tutkimuskysymykset ovat:
- Mikä on rajaturvallisuuden merkitys Euroopan unionille?
- Millaisia vaikutuksia Euroopan unionin ja Venäjän välisellä viisumivapaudella on?
- Miten vaikutukset kohdistuvat rajaturvallisuuteen?
Tutkimuksessa todettiin, että viisumivapaudella on vaikutuksia rajaturvallisuusmallin jokaiseen tasoon. Rajaturvallisuuden tilannekuvan lisäksi ennakollinen arviointi viisumivapauden vaikutuksista todettiin tutkimuksessa keskeiseksi tekijäksi, johon nykyisessä toimintamallissa kiinnitetään varsin vähän huomiota. Viisumivapauden todennäköisinä vaikutuksina todettiin olevan liikennemäärien kasvaminen sekä rajanylitykseen liittyvän rikollisuuden lisääntyminen. Keskeisenä keinona todettiin olevan jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen Euroopan unionin päätöksentekoon ja lainvalmisteluun. Jäsenvaltioiden kansallisilla toimilla todettiin olevan keskeinen merkitys Euroopan unionin rajaturvallisuudelle.
Ajallisesti arvioituna viisumivapaus on tosiasia, jonka ajankohta on vielä päättämättä. Etenkin Euroopan unionin sisäiset taloudelliset tekijät todettiin päätöksenteon kannalta niin merkittäviksi, että edes konkreettinen rajaturvallisuuden uhka ei voi estää viisumivapauden toteutumista. Edes Venäjän kannalta ulkorajavaltioiden ongelmat lisääntyvän liikenteen tarkastusjärjestelyissä eivät estä poliittista päätöksentekoa, kun motiivien taustalla on sisärajavaltioiden taloudellisen hyödyn tavoittelu. Tästä syystä ulkorajavaltioiden vaikuttaminen viisumivapauden valmistelussa onkin keskeisessä asemassa koko Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta. Tutkimuksessa korostuukin rajaturvallisuuden viimesijainen kansallinen vastuu.
Viisumivapauden varsin merkittävistä vaikutuksista huolimatta tutkimuksessa todettiin, että viisumivapauden ei voida arvioida olevan uhka rajaturvallisuudelle. Uhkaksi viisumivapaus voi muodostua aino-astaan siinä tapauksessa, että viisumivapaus politisoidaan turvallisuusnäkökohdista irralliseksi neuvottelukohteeksi ja eri tasojen rajaturvallisuustoimijat eivät osallistu riittävän aktiivisesti viisumivapautta
koskevan lainsäädännön valmistelu- ja päätösmenettelyyn.
Tutkimuksessa on selvitetty Euroopan unionin ja Venäjän välisen viisumivapauden uhkaa Euroopan unionin rajaturvallisuudelle. Tutkimus on luonteeltaan tulevaisuudentutkimus. Menetelminä on käytetty skenaariomenetelmää, Delfoi-tutkimusta ja haastatteluja.
Tutkimus jakautuu kolmeen osaan, joissa yhdistävänä tekijänä on rajaturvallisuus. Teoriaosassa selvitetään rajaturvallisuuden perusteet Euroopan unionissa sekä viisumivapauden taustatekijät liittämällä ne tutkimuksessa teoriana käytettyyn liberalismiin. Toisessa osassa luodaan teoriaosan perusteella useita mahdollisia tulevaisuudentiloja, joista empiirisen aineiston perusteella muodostetaan todennäköisin tulevaisuus. Valittua tulevaisuutta täydennetään asiantuntija-arvioilla sekä haastatteluilla. Kolmannessa osassa tehdään johtopäätökset rajaturvallisuuteen kohdistuvasta uhasta arvioimalla tulevaisuutta poliittiseen järjestelmään sekä Euroopan unionin nelitasoiseen rajaturvallisuusmalliin. Kolmannen osan lopussa arvioidaan rajaturvallisuuden keskeisten toimijoiden vaikutusmahdollisuudet rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.
Tutkimuskysymykset ovat:
- Mikä on rajaturvallisuuden merkitys Euroopan unionille?
- Millaisia vaikutuksia Euroopan unionin ja Venäjän välisellä viisumivapaudella on?
- Miten vaikutukset kohdistuvat rajaturvallisuuteen?
Tutkimuksessa todettiin, että viisumivapaudella on vaikutuksia rajaturvallisuusmallin jokaiseen tasoon. Rajaturvallisuuden tilannekuvan lisäksi ennakollinen arviointi viisumivapauden vaikutuksista todettiin tutkimuksessa keskeiseksi tekijäksi, johon nykyisessä toimintamallissa kiinnitetään varsin vähän huomiota. Viisumivapauden todennäköisinä vaikutuksina todettiin olevan liikennemäärien kasvaminen sekä rajanylitykseen liittyvän rikollisuuden lisääntyminen. Keskeisenä keinona todettiin olevan jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen Euroopan unionin päätöksentekoon ja lainvalmisteluun. Jäsenvaltioiden kansallisilla toimilla todettiin olevan keskeinen merkitys Euroopan unionin rajaturvallisuudelle.
Ajallisesti arvioituna viisumivapaus on tosiasia, jonka ajankohta on vielä päättämättä. Etenkin Euroopan unionin sisäiset taloudelliset tekijät todettiin päätöksenteon kannalta niin merkittäviksi, että edes konkreettinen rajaturvallisuuden uhka ei voi estää viisumivapauden toteutumista. Edes Venäjän kannalta ulkorajavaltioiden ongelmat lisääntyvän liikenteen tarkastusjärjestelyissä eivät estä poliittista päätöksentekoa, kun motiivien taustalla on sisärajavaltioiden taloudellisen hyödyn tavoittelu. Tästä syystä ulkorajavaltioiden vaikuttaminen viisumivapauden valmistelussa onkin keskeisessä asemassa koko Euroopan unionin rajaturvallisuuden kannalta. Tutkimuksessa korostuukin rajaturvallisuuden viimesijainen kansallinen vastuu.
Viisumivapauden varsin merkittävistä vaikutuksista huolimatta tutkimuksessa todettiin, että viisumivapauden ei voida arvioida olevan uhka rajaturvallisuudelle. Uhkaksi viisumivapaus voi muodostua aino-astaan siinä tapauksessa, että viisumivapaus politisoidaan turvallisuusnäkökohdista irralliseksi neuvottelukohteeksi ja eri tasojen rajaturvallisuustoimijat eivät osallistu riittävän aktiivisesti viisumivapautta
koskevan lainsäädännön valmistelu- ja päätösmenettelyyn.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]