| Nimeke: | Tanska keisari Kaarle V:n valtakunnan intresseissä 1521-1524 |
| Muu nimeke: | Denmark in the interests of the realm of emperor Charles V 1521-1524 |
| Tekijä: | Pöyliö, Jouni |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian laitos Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, historiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of History |
| Päiväys: | 2007-01-16 |
| Taso: | Pro gradu |
| Tiivistelmä: | Opinnäytteessä tarkastellaan keisarillisten päätöksentekijöiden ratkaisuja Tanskan-politiikassaan Kalmarin unionin hajoamiseen johtaneen kriisin aikana 152124. Lähdeaineistona ovat olleet painetut lähteet, jotka ovat lähinnä kirje- ja asiakirjakokoelmia, jonka lisäksi on perehdytty aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää keisarillisten Tanskan-politiikan tavoitteet, keinot ja toteutus sekä keisarillisten tekemät valinnat ja eri tavoitteiden suhteen tehdyt priorisoinnit sekä valaista Tanskan osuutta keisarillisten ulkopolitiikassa yleensä. Erityisenä tavoitteena oli tehtyjä valintoja analysoimalla selvittää ja esittää Tanskan-politiikan tavoitteiden hierarkinen tärkeysjärjestys. Lopputuloksina havaittiin, että keisarillisten tavoitteissa suosittiin rauhantilan säilymistä Pohjolassa etenkin Ranskan-sodan pidetessä. Sota Pohjolassa koettiin liittolaisen, Kristian II:n, toimintakykyä heikentävänä, ja aseellinen konflikti pyrittiin estämään. Mahdottomuus osallistua voimatoimin Pohjolan kriisiin pakotti keisarilliset lykkäämään sekä dynastisia että allianssipoliittisia tavoitteitaan Pohjolassa. Näitä vähemmän painoa Habsburgit asettivat keisarin aseman ja keisarikunnan myöntämien oikeuksien ylläpitämiselle. Kristian II:n ajaman Ruotsin taloudellisen saarron ylläpito oli keisarillisten näkökulmasta vähiten olennaista. Opinnäytteen tulosten valossa keisarillisten tavoitteitten tärkeysjärjestys Tanskan suhteen oli vastaavanlainen kuin keisarin politiikassa yleensäkin. |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |