Inarinsaamen käsitemetaforat

Abstract

This study discusses the conceptual metaphors of Inari Saami, an endangered, indigenous, Finno-Ugrian language spoken in northern Finland. The research focuses on systematical mappings between source and target domains in conventional Inari Saami metaphors and metonymies. The research material consists of the Inarinsaamen idiomisanakirja [Inari Saami idiom dictionary] which has been compiled by the author in collaboration with an Inari Saami co-author; the Inarilappisches Wörterbuch; Inarinsaamelaista kansantietoutta [Inari Saami folk knowledge]; and Aanaarkiela čájttuzeh [Inari Saami sample texts]. The metaphors and metonymies found in these literary sources are divided into categories on the basis of the target domains and according to the classic model of Lakoff ja Johnson (1980). This method reveals the systematical recurrence of source domains inside each category and thus discovers the systematical patterns of metaphoric mapping, the conceptual metaphors . As a result 44 conceptual metaphors and 16 conceptual metonymies are presented through approximately 500 glossed examples. These findings are discussed against the background of what is known about the cognitive and neural processing of metaphors on the one hand, and what is known about Inari Saami culture on the other. This theoretical framework highlights culture as the underlying force behind conceptual metaphors. The recurring metonymies seem to follow a culturally salient indexicality. For example, the Inari Saami conceptual metonymy TIME IS NATURE reflects the seasonal changes in the year s cycle, which was the salient index of time in traditional Inari Saami culture. The recurring metaphors, for their part, follow a culturally salient iconicity. The conceptual metaphor PRIDE IS ANTLERS is based on an iconicity which is experienced and interpreted by the Inari Saami. A proud person is associated with a reindeer who shows off his impressive antlers. The conceptual metaphor/metonymy seems to be a reflection of culture rather than a cognitive means of understanding an abstract domain in terms of a concrete domain, as hypothesized by certain theoreticians.

Repeating this study with other languages may lead to the possibility of typologizing the metaphorical systems of the world s languages and understanding the diversity of metaphor systems in the endangered languages of the world.

Työ käsittelee inarinsaamen käsitemetaforia. Inarinsaame on suomalais-ugrilainen, uhanalainen alkuperäiskansan kieli, jota puhutaan pohjoisessa Suomessa. Tutkimuksen kohteena ovat inarinsaamen konventionaalisissa metaforissa ja metonymioissa ilmenevät lähde- ja kohdedomeenien systemaattiset yhdistämiset. Tutkimusmateriaalina ovat Inarinsaamen idiomisanakirja, joka on väittelijän inarinsaamelaisen kollegansa kanssa laatima teos, Inarilappisches Wörterbuch, Inarinsaamelaista kansantietoutta sekä Aanaarkiela čájttuzeh. Näistä lähteistä löytyneet metaforat ja metonymiat on jaettu luokkiin kohdedomeenien perusteella Lakoffin ja Johnsonin (1980, Metaphors we live by) klassisen mallin mukaan. Tällä metodilla on saatu esiin jokaisen luokan sisällä toistuvat lähdedomeenit ja samalla metaforien ja metonymioiden systemaattisuuden perusteella hahmottuvat käsitemetaforat . Tuloksena on 44 käsitemetaforaa ja 16 käsitemetonymiaa, jotka esitellään noin 500:n glossatun esimerkin avulla. Näitä löydöksiä tarkastellaan yhtäältä sitä taustaa vasten, mitä tiedetään ihmisen metaforien ja metonymioiden kognitiivisesta ja hermostollisesta prosessoinnista, ja toisaalta siitä näkökulmasta, mitä tiedetään inarinsaamelaisesta kulttuurista. Tämä teoreettinen kehys korostaa kulttuurin merkitystä käsitemetaforien taustavaikuttajana. Toistuvat metonymiat näyttäisivät heijastavan kulttuurisesti salienttia indeksaalisuutta. Esimerkiksi käsitemetonymia AIKA ON LUONTO, eli abstraktio joka perustuu on lukuisiin konkreettisiin kielenilmauksiin, heijastaa vuoden kiertoa, joka oli salientti ajan indeksi perinteisessä inarinsaamelaisessa kulttuurissa. Sen sijaan käsitemetaforat heijastavat kulttuurisesti salienttia ikonisuutta. Esimerkiksi käsitemetafora YLPEYS ON PORONSARVET perustuu inarinsaamelaisten kokemaan ja tulkitsemaan ikonisuuteen. Ylpeä henkilö rinnastuu poroon, joka ylpeilee komeilla sarvillaan. Käsitemetafora ja -metonymia näyttäisi heijastavan kulttuuria pikemminkin kuin kognitiivista mekanismia, jossa abstrakti domeeni ymmärretään konkreettisen domeenin kautta.

Tämä tutkimus on pioneerityö. Sen toistaminen muiden kielten kohdalla voi johtaa maailman kielten metaforisten systeemien typologisoinnin mahdollisuuksiin.

Avainsanat: Inarinsaame, metafora, metonymia, käsitemetafora, idiomi