| Nimeke: | Finnish cattle as reservoir of Campylobacter spp. |
| Tekijä: | Hakkinen, Marjaana |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingfors universitet, veterinärmedicinska fakulteten University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Food Hygiene and Environmental Health Finnish Food Safety Authority |
| Päiväys: | 2010-11-26 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Kampylobakteeri-infektioiden ilmaantuvuus on Suomessa korkeampi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Vuositasolla suurin osa ihmisten yksittäisistä tartunnoista on peräisin ulkomailta, mutta kesäisin huomattava osa tartunnoista on kotimaisia. Useimmissa maissa broilereiden on todettu olevan tärkein yksittäinen kampylobakteerien lähde. Suomessa kampylobakteerien esiintyvyys broileriteurastuserissä on alhaisimpia Euroopassa. Muiden eläinten merkityksestä kampylobakteerien lähteenä ihmisille on Suomessa vähän tietoa. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia kampylobakteerien esiintymistä suomalaisissa naudoissa, nautojen osuutta kampylobakteerien sekä antibiooteille resistenttien Campylobacter jejuni -kantojen lähteenä ihmisten kotimaisissa tartunnoissa.
Kampylobakteerien esiintymistä naudoilla tutkittiin sekä laajassa teurastamokartoituksessa että vuoden ajan kolmella lypsykarjatilalla. Teurastamokartoituksessa 31,1% naudoista oli kampylobakteerien kantajia ja 3,5 % ruhoista oli kontaminoitunut kampylobakteereilla. Yleisin laji oli C. jejuni. Kampylobakteereita todettiin yleisemmin liha- kuin lypsykarjalla. Nautojen C. jejuni kannoista 9% oli resistenttejä ainakin yhdelle kuudesta tutkitusta antibiootista, eikä multiresistenttejä kantoja todettu. Lypsykarjatutkimuksessa samat C. jejuni genotyypit säilyivät karjoissa koko tutkimuksen ajan ja uusia tyyppejä esiintyi vain tilapäisesti. Karjojen ja nautayksilöiden välillä oli huomattavia eroja kampylobakteerien erityksessä. Vaikka suuri osa naudoista eritti kampylobakteereja, niiden joutuminen maitoon voitiin estää hyvällä lypsyhygienialla. Juomakaukaloiden saastuminen ulosteilla mahdollisesti ylläpiti kampylobakteerien säilymistä nautakarjassa sisäruokintakauden aikana. Laidunkauden aikana kampylobakteerien esiintymistä karjoissa saattoi rajoittaa se, että naudoilla ei ollut pääsyä luonnonvesiin. Nautojen merkitystä ihmisten kampylobakteeritartuntojen lähteenä tutkittiin vertaamalla neljän geenin esiintymistä naudoista, broilereista sekä eteläsuomalaisista, pääosin kaupunkiväestöä edustavista potilaista eristetyillä C. jejuni kannoilla. Potilaista eristetyt C. jejuni -kannat olivat suurelta osin samanlaisia kuin broilereista eristetyt, kun taas nautojen kampylobakteerikannat erosivat niistä merkitsevästi. Sen sijaan koko maan kattavassa näytteenotossa kesällä 2003 eristettyjen C. jejuni-kantojen genotyyppien vertailussa alle kolmasosa ihmisten tartunnoista liittyi ajallisesti broilereista eristettyihin kampylobakteereihin ja lähes viidesosassa tartunnoista naudat olivat mahdollinen kampylobakteerien lähde. Tulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuksissa saatuja viitteitä kampylobakteerien geneettisestä sopeutumisesta eri isäntäeläimiin sekä viittaavat siihen, että kampylobakteerien lähteet maaseutu- ja kaupunkiväestön tartunnoissa poikkeavat toisistaan. Broilereiden ohella nautojen merkitys ihmisten tartunnoissa voi olla huomattava erityisesti maaseudulla. Elintarvikkeet eivät kuitenkaan vaikuta C. jejuni kantojen todennäköisimmältä tartuntareitiltä naudoista ihmisiin. |
| Avainsanat: | elintarvikehygienia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |