Interaction in the Multicultural Classroom : Towards Culturally Sensitive Home Economics Education

Abstract

Continuous growth in the number of immigrant students has changed the Finnish school environment. The resulting multicultural school environment is new for both teachers and students. In order to develop multicultural learning environments, there is a need to understand immigrant students everyday lives in school. In this study, home economics is seen as a fruitful school subject area for understanding these immigrant students lives as they cope with school and home cultures that may be very different from each other. Home economics includes a great deal of knowledge and skills that immigrant students need during their everyday activities outside of school. -- The main aim of the study is to clarify the characteristics of multicultural home economics classroom practices and the multicultural contacts and interaction that take place between the students and the teacher. The study includes four parts. The first part, an ethnographical prestudy, aims to understand the challenges of multicultural schoolwork with the aid of ethnographical fieldwork done in one multicultural school.

The second part outlines the theoretical frames of the study and focuses on the sociocultural approach. The third part of the study presents an analysis of videodata collected in a multicultural home economics classroom. The teacher s and students interaction in the home economics classroom is analyzed through the concepts of the sociocultural approach and the cultural-historical activity theory. Firstly, this is done by analyzing the focusedness of the teacher s and the students actions as well as the questions presented and apparent disturbances during classroom interaction. Secondly, the immigrant students everyday experiences and cultural background are examined as they appear during discussions in the home economics lessons. Thirdly, the teacher s tool-use and actions as a human mediator are clarified during interaction in the classroom.

The fourth part presents the results, according to which a practice-based approach in the multicultural classroom situation is a prerequisite for the teacher s and the students shared object during classroom interaction. Also, the practice-based approach facilitates students understanding during teaching and learning situations. Practice in this study is understood as collaborative teaching and learning situations that include 1) guided activating learning, 2) establishing connections with students everyday lives and 3) multiple tool-use. Guided activating learning in the classroom is defined as situations that occur and assignments that are done with a knowledgeable adult or peer and include action. The teacher s demonstrations during the practical part of the lessons seemed to be fruitful in the teaching and learning situations in the multicultural classroom. Establishing connections with students everyday lives motivated students to follow the lesson and supported understanding of meaning. Furthermore, if multiple tools (both psychological and material) were used, the students managed better with new and sometimes difficult concepts and different working habits, and accomplished the practical work more smoothly . The teacher s tool-use and role as a mediator of meaning are also highlighted in the data analysis. Hopefully, this study can provide a seedbed for situations in which knowledge produced together, as well as horizontally oriented tool-use, can make school-learned knowledge more relevant to immigrant students everyday lives, and help students to better cope with both classroom work and outside activities.

KEY WORDS: home economics education, multicultural education, sociocultural perspective, classroom interaction, videoanalysis

Maahanmuuttajien määrän jatkuva kasvu Suomessa on muuttanut koulukulttuuria monissa kouluissa. Monikulttuurinen kouluympäristö vaikuttaa kouluissa sekä oppilaiden että opettajien arkeen. Monikulttuuristen oppimisympäristöjen kehittäminen vaatii maahanmuuttajaoppilaiden arkielämän hahmottamista koulussa. Tässä tutkimuksessa peruskoulun kotitalousopetus nähdään oppiaineena, jonka avulla voidaan ymmärtää maahanmuuttajanuoren arkea ja sen haasteita joskus hyvin erilaisten koti-ja koulukulttuurien välimaastossa. Lisäksi kotitalousopetus sisältää runsaan määrän tietoja ja taitoja, joita maahanmuuttajanuori tarvitsee arkielämässään koulun ulkopuolella. Tutkimuksen päätavoite on ymmärtää monikulttuurisen kotitalousluokan vuorovaikutustilanteita, opettajan ja oppilaiden välisiä kohtaamisia sekä selvittää monikulttuurisen kotitalousluokan käytäntöjä. Tutkimus koostuu neljästä osasta. Ensimmäinen osa, etnografinen esitutkimus, rakentuu monikulttuurisessa koulussa tehdyn etnografisen kenttätyön ympärille. Esitutkimuksen tavoitteena on ymmärtää monikulttuurisen koulutyön haasteita.

Toisessa osassa esitellään tutkimuksen teoreettinen viitekehys, jonka painopiste on sosiokulttuurisessa näkökulmassa. Tutkimuksen kolmannessa osassa esitellään monikulttuurisessa kotitalousluokassa kerätyn videoaineiston analyysi. Opettajan ja oppilaiden välisiä vuorovaikutustilanteita on analysoitu sosiokulttuurisen näkökulman ja kulttuuri-historiallisen toiminnan teorian käsitteiden avulla. Ensimmäiseksi on analysoitu opettajan ja oppilaiden tekojen suuntautumista sekä käyty läpi tunneilla esiintyneitä häiriöitä ja oppilaiden esittämiä kysymyksiä. Toiseksi on tarkasteltu maahanmuuttajaoppilaiden ja opettajan välisiä tuntikeskusteluja ja niissä esiintyviä asioita liittyen oppilaiden arkielämään ja kulttuuritaustaan. Kolmantena videoaineiston analyysissä on keskitytty opettajan käyttämiin välineisiin ja opettajan toimintaan merkitysten välittäjänä vuorovaikutustilanteiden aikana luokassa.

Tutkimuksen neljännessä osassa esitellään tutkimustuloksia, joiden mukaan käytäntöpainotteinen näkökulma opetuksessa edesauttaa opettajan ja oppilaiden välisen yhteisen ymmärryksen syntymistä monikulttuurisessa luokassa. Lisäksi käytäntöpainotteinen näkökulma näyttää helpottavan oppilaan oivallusta opetus- ja oppimistilanteiden aikana. Käytäntöpainotteisuus ymmärretään tässä työssä yhteisenä opetus- ja oppmistilanteena, joka sisältää 1) ohjattua aktivoivaa oppimista, 2) opittavan asian liittämistä oppilaan arkielämään ja 3) sekä psykologisten että materiaalisten välineiden käyttöä. Ohjattu aktivoiva oppiminen määritellään tässä työssä oppimistilanteina tai oppimistehtävinä, jotka tehdään yhdessä osaavamman aikuisen tai oppilaan kanssa ja jotka sisältävät toimintaa. Tämän tutkimuksen mukaan opettajan pitämät demonstraatiot käytännön töiden aikana osoittautuivat hedelmällisiksi opetus- ja oppimistilanteiksi monikulttuurisessa luokassa. Myös oppilaiden arkielämän liittäminen oppisisältöihin motivoi oppilaita seuraamaan oppimistilanteita ja tukee merkityksen ymmärtämistä. Kun lisäksi käytettiin sekä psykologisia että materiaalisia välineitä, oppilaat pärjäsivät paremmin uusien vaikeidenkin käsitteiden ja työskentelytapojen kanssa jolloin käytännön työskentely osoittautui sujuvammaksi. Lisäksi videoanalyysin tuloksena opettajan rooli merkitysten välittäjänä korostui monikulttuurisessa luokassa. Toivottavasti tämä tutkimus tarjoaa ituja monikulttuurisiin opetus- ja oppimistilanteisiin, joissa yhdessä tuotettu tieto sekä horisontaalisesti orientoitunut välineiden käyttö auttavat maahanmuuttajaoppilasta näkemään paremmin koulussa opitun tiedon yhteyden omaan arkielämään ja siten auttavat häntä pärjäämään paremmin sekä koululuokassa että sen ulkopuolella.

AVAINSANAT: kotitalousopetus, monikultturinen opetus, sosiokulttuurinen näkökulma, luokkahuonevuorovaikutus, videoanalyysi