| Nimeke: | Profligate Descent : The Cultural Transformations of Evolutionary Narrative |
| Tekijä: | Oikkonen, Venla |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, Gender Studies |
| Päiväys: | 2010-12-17 |
| Taso: | Väitöskirja (monografia) |
| Tiivistelmä: | Väitöskirja tarkastelee darwinilaisessa evoluutiokertomuksessa 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tapahtuneita muutoksia angloamerikkalaisten populaaritiedekirjojen ja romaanien kautta. Tutkimus rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen ympärille. Ensinnäkin väitöskirja pyrkii ymmärtämään evoluutiokertomuksia jäsentävää tekstuaalista logiikkaa ja sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsitysten tehtävää tässä kerronnan logiikassa. Toiseksi tutkimus kysyy, minkälaisia kulttuurisia pelkoja evoluutioteoria nostattaa ja minkälaisin kerronnallisin tekniikoin evoluutiokertomukset tyynnyttelevät ja muokkaavat tällaista huolta ja epävarmuutta. Kolmanneksi väitöskirja tutkii evoluutiokertomuksen muutoksen rajoja sekä historiallisena ilmiönä että teoreettisena kysymyksenä.
Väitöskirja on poikkitieteellinen ja sijoittuu tieteentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, kirjallisuudentutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen välille. Tieteentutkimuksen lähtökohdista väitöskirja tarkastelee tiedettä kulttuurisena toimintana, joka kumpuaa kulttuurisista odotuksista ja institutionaalisista rakenteista samalla muokaten niitä. Kulttuurintutkimuksen kysymyksenasetteluista juontuu väitöskirjan pyrkimys ymmärtää kulttuurisen muutoksen mekanismeja ja kulttuuristen ilmiöiden suosiota. Väitöskirjan käsitys kertomuksesta pitkälti tekstin rakenteellisena ominaisuutena pohjautuu kirjallisuudentutkimukseen ja erityisesti feministiseen kertomuksen teoriaan. Väitöskirjan tapa tarkastella sukupuolta ja seksuaalisuutta tiedon ja vallan diskursseissa muovautuvina kulttuurisina kategorioina perustuu puolestaan sukupuolentutkimuksen teoriaperinteeseen. Tutkimuksen aineistoon kuuluu yli 25 noin vuosina 1990-2005 julkaistua brittiläistä ja amerikkalaista romaania ja populaaritiedekirjaa. Koska tutkimuksen tarkoituksena on korostaa historiallisia muutoksia ja pysyvyyksiä, näitä tekstejä luetaan intertekstuaalisessa historiallisessa kontekstissa, jonka muodostavat Darwinin teokset The Origin of Species ja The Descent of Man sekä sellaiset sosiobiologian klassikot kuin E. O. Wilsonin On Human Nature ja Richard Dawkinsin The Selfish Gene. Tutkimusmetodi yhdistää feministisen kertomuksen analyysin ja kulttuurisen ja historiallisen kontekstualisoinnin. Tutkimus painottaa puhetavoissa tapahtuvia muutoksia, toistuvia kerronnan välineitä ja rakenteita sekä tekstien läpi kulkevia kerronnan logiikkoja ja niiden variaatioita. Väitöskirja osoittaa, että Darwinin evoluutiokertomuksen ja 1900-luvun lopun evoluutiokertomusten suhdetta määrittää muuttuvat painotukset, poisjättämiset ja jatkuva uudelleenkirjoittaminen. Erityisestikin nykyinen evoluutiopuhe korostaa reproduktion − ymmärrettynä niin seksuaalisena lisääntymisenä kuin kerronnallisena uusintamisena − roolia darwinilaisessa evoluutioteoriassa. Tämä painotus tuottaa kertomuksen logiikan, jossa halu lisääntyä näyttäytyy evoluutiota ajavana voimana ja lisääntymiseen tähtäävä akti evoluutiokertomuksen liikkeessä pitävänä loputtomasti toistuvana tapahtumana. Väitöskirja esittää, että sukupuolta, seksuaalisuutta ja ihmisluontoa selittävien evoluutiokertomusten kulttuurinen suosio perustuu osittain juuri tähän reproduktiiviseen kerronnan logiikkaan. Tällainen kertomuksen dynamiikka ei kuitenkaan ole loogisesti vankkumaton. Koska evoluutiokertomuksen symbolinen jatkuminen riippuu lisääntymisen ja sitä kautta tekstuaalisen uusintamisen onnistumisesta, evoluutiokertomusta varjostaa jatkuva epäonnistumisen mahdollisuus. Tätä kerronnan epävarmuutta evoluutiokertomukset pyrkivät rauhoittelemaan lainaamalla rakenteellisia ja kielellisiä elementtejä sellaisista laajalti tunnistettavista kulttuurisista kertomuksista kuin rakkauskertomus, uskonnolliset kertomukset ja kansalliset kertomukset. Lisäksi tutkimus esittää, että evoluutiokertomusten tapahtumiin keskittyvä kerronnallinen logiikka jättää tunteet, nautinnot, halut ja identiteetit pitkälti huomiotta, mikä rajoittaa evoluutiokertomuksen käsitteellistä selitysvoimaa nimenomaan kulttuurisena kertomuksena. |
| Avainsanat: | sukupuolentutkimus |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |