Profligate Descent : The Cultural Transformations of Evolutionary Narrative

Abstract

This dissertation traces a set of historical transformations the Darwinian evolutionary narrative has undergone toward the end of the twentieth century, especially as reflected in Anglo-American popular science books and novels. The study has three objectives. First, it seeks to understand the organizing logic of evolutionary narratives and the role that assumptions about gender and sexuality play in that logic. Second, it asks what kinds of cultural anxieties evolutionary theory raises and how evolutionary narratives negotiate them. Third, it examines the possibilities and limits of narrative transformation both as a historical phenomenon and as a theoretical question.

This interdisciplinary dissertation is situated at the intersection of science studies, cultural studies, literary studies, and gender studies. Its understanding of science as a cultural practice that both emerges from and contributes to cultural expectations and institutional structures follows the tradition of science studies. Its focus on the question of popular appeal and the mechanisms of cultural change arises from cultural studies. Its view of narrative as a structural phenomenon is grounded in literary studies in general and feminist narrative theory in particular. Its understanding of gender and sexuality as implicated in discourses of epistemic authority builds on the view of gender and sexuality as contingent cultural categories central to gender studies.

The primary material consists of over 25 British and American popular science books and novels, published roughly between 1990 and 2005. In order to highlight historical transformations, these texts are read in the context of Darwin's The Origin of Species and The Descent of Man, on the one hand, and such sociobiological classics as E. O. Wilson's On Human Nature and Richard Dawkins's The Selfish Gene, on the other. The research method combines feminist narrative analysis with cultural and historical contextualization, emphasizing discursive abruptions, recurrent narrative patterns, and underlying continuities.

The dissertation demonstrates that the relationship between Darwin's evolutionary narrative and late twentieth-century evolutionary narratives is characterized by reemphasis, omissions, and continuous rewriting. In particular, contemporary evolutionary discourse extends the role assigned to reproduction − both sexual and narrative − in Darwin's writing, generating a narrative logic that imagines the desire to reproduce as the driving force of evolution and posits the reproductive sex act as the endlessly repeated narrative event that keeps the story going. The study argues that the popular appeal of evolutionary accounts of gender, sexuality, and human nature may arise, to an extent, from this reproductive narrative dynamic. This narrative dynamic, however, is not logically invulnerable. Since the continuation of the evolutionary narrative relies on successful reproduction, the possibility of reproductive failure poses a constant risk to narrative futurity, arousing cultural anxieties that evolutionary narratives need to address. The study argues that evolutionary narratives appease such anxieties by evoking a range of cultural narratives, especially romantic, religious, and national narratives. Furthermore, the study shows that the event-based logic of evolutionary narratives privileges observable acts over emotions, pleasures, identities, and desires, thus engendering a set of conceptual exclusions that limits the imaginative scope of evolution as a cultural narrative.

Väitöskirja tarkastelee darwinilaisessa evoluutiokertomuksessa 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tapahtuneita muutoksia angloamerikkalaisten populaaritiedekirjojen ja romaanien kautta. Tutkimus rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen ympärille. Ensinnäkin väitöskirja pyrkii ymmärtämään evoluutiokertomuksia jäsentävää tekstuaalista logiikkaa ja sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsitysten tehtävää tässä kerronnan logiikassa. Toiseksi tutkimus kysyy, minkälaisia kulttuurisia pelkoja evoluutioteoria nostattaa ja minkälaisin kerronnallisin tekniikoin evoluutiokertomukset tyynnyttelevät ja muokkaavat tällaista huolta ja epävarmuutta. Kolmanneksi väitöskirja tutkii evoluutiokertomuksen muutoksen rajoja sekä historiallisena ilmiönä että teoreettisena kysymyksenä.

Väitöskirja on poikkitieteellinen ja sijoittuu tieteentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, kirjallisuudentutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen välille. Tieteentutkimuksen lähtökohdista väitöskirja tarkastelee tiedettä kulttuurisena toimintana, joka kumpuaa kulttuurisista odotuksista ja institutionaalisista rakenteista samalla muokaten niitä. Kulttuurintutkimuksen kysymyksenasetteluista juontuu väitöskirjan pyrkimys ymmärtää kulttuurisen muutoksen mekanismeja ja kulttuuristen ilmiöiden suosiota. Väitöskirjan käsitys kertomuksesta pitkälti tekstin rakenteellisena ominaisuutena pohjautuu kirjallisuudentutkimukseen ja erityisesti feministiseen kertomuksen teoriaan. Väitöskirjan tapa tarkastella sukupuolta ja seksuaalisuutta tiedon ja vallan diskursseissa muovautuvina kulttuurisina kategorioina perustuu puolestaan sukupuolentutkimuksen teoriaperinteeseen.

Tutkimuksen aineistoon kuuluu yli 25 noin vuosina 1990-2005 julkaistua brittiläistä ja amerikkalaista romaania ja populaaritiedekirjaa. Koska tutkimuksen tarkoituksena on korostaa historiallisia muutoksia ja pysyvyyksiä, näitä tekstejä luetaan intertekstuaalisessa historiallisessa kontekstissa, jonka muodostavat Darwinin teokset The Origin of Species ja The Descent of Man sekä sellaiset sosiobiologian klassikot kuin E. O. Wilsonin On Human Nature ja Richard Dawkinsin The Selfish Gene. Tutkimusmetodi yhdistää feministisen kertomuksen analyysin ja kulttuurisen ja historiallisen kontekstualisoinnin. Tutkimus painottaa puhetavoissa tapahtuvia muutoksia, toistuvia kerronnan välineitä ja rakenteita sekä tekstien läpi kulkevia kerronnan logiikkoja ja niiden variaatioita.

Väitöskirja osoittaa, että Darwinin evoluutiokertomuksen ja 1900-luvun lopun evoluutiokertomusten suhdetta määrittää muuttuvat painotukset, poisjättämiset ja jatkuva uudelleenkirjoittaminen. Erityisestikin nykyinen evoluutiopuhe korostaa reproduktion − ymmärrettynä niin seksuaalisena lisääntymisenä kuin kerronnallisena uusintamisena − roolia darwinilaisessa evoluutioteoriassa. Tämä painotus tuottaa kertomuksen logiikan, jossa halu lisääntyä näyttäytyy evoluutiota ajavana voimana ja lisääntymiseen tähtäävä akti evoluutiokertomuksen liikkeessä pitävänä loputtomasti toistuvana tapahtumana. Väitöskirja esittää, että sukupuolta, seksuaalisuutta ja ihmisluontoa selittävien evoluutiokertomusten kulttuurinen suosio perustuu osittain juuri tähän reproduktiiviseen kerronnan logiikkaan. Tällainen kertomuksen dynamiikka ei kuitenkaan ole loogisesti vankkumaton. Koska evoluutiokertomuksen symbolinen jatkuminen riippuu lisääntymisen ja sitä kautta tekstuaalisen uusintamisen onnistumisesta, evoluutiokertomusta varjostaa jatkuva epäonnistumisen mahdollisuus. Tätä kerronnan epävarmuutta evoluutiokertomukset pyrkivät rauhoittelemaan lainaamalla rakenteellisia ja kielellisiä elementtejä sellaisista laajalti tunnistettavista kulttuurisista kertomuksista kuin rakkauskertomus, uskonnolliset kertomukset ja kansalliset kertomukset. Lisäksi tutkimus esittää, että evoluutiokertomusten tapahtumiin keskittyvä kerronnallinen logiikka jättää tunteet, nautinnot, halut ja identiteetit pitkälti huomiotta, mikä rajoittaa evoluutiokertomuksen käsitteellistä selitysvoimaa nimenomaan kulttuurisena kertomuksena.