Nuorten ehdokasvalinta ja päätöksenteon heuristiikat : tutkimus IRC-Gallerian eurovaalikoneesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli nuorten vaaliehdokkaan valitsemiseen liittyvän problematiikan tutkiminen. Tutkimus tehtiin nuorten suosiman IRC-Gallerian vaalikoneen ja haastattelujen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin viittätoista 15–25-vuotiasta nuorta (mukana yksi 14- ja yksi 28-vuotias). Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, jossa vaalikonekysymyksiin vastattaessa kysyttiin perusteluja vastauksiin ja ehdokasvalinnan kriteereihin. Myös vaalikonekyselyn vastausajat mitattiin analyysia varten.

Teoriatausta muodostui teoriatriangulaatiosta eli politiikan, kognitiotieteen ja sosiaalipsykologian teorioista. Teorian ytimen muodosti kognitiotieteellinen näkemys, jonka mukaan ihmisen kognitiossa operoi kaksi päätöksentekoon liittyvää systeemiä: Järjestelmä 1 (intuitiivinen) ja Järjestelmä 2 (rationaalinen). Englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa näistä kahdesta ajattelu- tai tiedonkä-sittelyjärjestelmän vaihtoehtoisesta reitistä käytetään nimitystä two system tai dual-process theories. Järjestelmä 1:lle on ominaista: nopeus, helppous, alttius tunteiden vaihteluille sekä riittämättömyys loogisten suhteiden käsittelyyn. Järjestelmä 2 puolestaan perustuu premissien loogiseen käsittelyyn, mitä voisi kuvailla deduktiomaisella tai induktiomaisella päättelyllä. Politiikan tutkimuksessa nämä kaksi ajattelu- tai tiedonkäsittelyjärjestelmän vaihtoehtoista reittiä on huomioitu mm. rajoitetun rationaalisuuden näkemyksessä.

Tutkimuksen näkökulmana oli se, miten rajoitetun rationaalisuuden piiriin kuuluvan Kahnemanin ja Tverskyn aloittama ja myöhemmin Kahnemanin, Slovicin ja Tverskyn täydentämät tutkimussuuntaus – heuristiikat ja vinoumat (heuristics and biases) – esiintyivät ja vaikuttivat tutkimusaineistossa. -- Termi heuristiikka suomennetaan nykyisin yleensä nyrkkisäännöksi ja heuristiikka-sana tulee kreikan kielestä heureka eli löysin. Terminä se tarkoittaa jonkin asian keksimistä tai löytämistä, ilman että asiaan käyttää suuresti kognitiivisia voimavaroja, kuten esim. päättelyä.

Tutkimuskysymyksinä olivat minkälaiset heuristiikat (nyrkki- ja peukalosäännöt ja kognitiiviset oikotiet ja vinoumat) liittyivät vaalikoneen kysymyksiin ja minkälaisia heuristiikkoja ilmeni ehdokasvalinnassa.

Tutkimuksella haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia heuristiikkoja ilmenee vaalikoneeseen vastattaessa ja ehdokkaan valinnassa? 2) Miten heuristiikat vaikuttavat päättelyyn vaalikonekysymyksiin vastattaessa ja ehdokasvalinnassa?

Analyysissa poimittiin haastateltavien puheesta teoriaosuudessa määriteltyjä heuristisia sitaatteja, jotka myös litteroitiin. Seuraavaksi tutkittiin ajan vaikutusta vastauksen päättelyprosessiin. Lopulta sovelletun argumenttianalyysin avulla tutkittiin heuristiikkojen vaikutusta päättelyprosessiin.

Tutkimusaineistosta ilmeni teoriaosuudessa määriteltyjä heuristiikkoja runsaasti. Vastausaikojen mittaamisella voitiin havaita enimmäkseen Järjestelmä 1:n käyttöä vaalikonekysymyksiin vastattaessa. Heuristiikkojen avulla muodostettiin päättelyyn tarvittavia premissejä. Kaiken kaikkiaan heu-ristiikkojen tarkoituksena näyttää olevan vaalikonekysymyksiin ja ehdokkaaseen liittyvien päätösvalintojen helpottaminen ja nopeuttaminen.