"Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin." : Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla

Abstract

On the material level of poverty, the work shows how the Great Depression forced rural women and children to enhance their work input and find new ways of coping. The most serious impact of the Depression was poor nutrition, as well as scarcity of food and clothes. Women's and men's ways to make a living started to resemble each other; men had also to consent to wages in form of foodstuff.

The research also focuses on immaterial poverty by means of exploring experiences of otherness: shame, hatred and expressions of protest. Substantial humiliation was induced by poor relief and begging. A clear gap prevailed between the poor and the better off people in school, work and at leisure. The economic crisis deepened this gap even further.

The dissertation specifies the poor people’s every day experiences by taking into account the different worlds of men and women. The analysis of four different memory-based sources is the core in the micro-historical research design. The narrators of the research were survivors, unlike many others, who experienced the Great Depression.

Moralization and humiliation of the poor have not ceased in contemporary society. Therefore, the historical perspective of both the material and the immaterial side of poverty could increase the understanding of the multifaceted phenomenon of today’s poverty.

Sosiaalihistoriallinen tutkimus tarkastelee aineellisen ja aineettoman köyhyyden ilmiöitä. Köyhyyden aineellisella tasolla tutkimus osoittaa miten maaseudun pula pakotti lapsia ja vaimoja lisäämään työpanostaan sekä miten uusia selviytymiskeinoja otettiin käyttöön. Pulan vakavin seuraus näkyi ravinnon kehnoutena, ruuan ja vaatteiden puutteena. Naisten ja miesten tavat hankkia elantoa alkoivat muistuttaa toisiaan; miestenkin oli tyydyttävä ruokapalkkaan.

Uutta tutkimuksessa on köyhyyden tarkastelu aineettoman tason näkökulmasta. Tutkimus pureutuu pieneläjien kokemuksiin – häpeään, vihaan sekä protestin ilmauksiin. Nöyryytys köyhäinavun ja kerjäämisen yhteydessä oli tuntuvaa. Vähävaraisten ja parempiosaisten välillä oli selvä raja niin koulussa, työssä kuin vapaa-aikana. Taloudellinen kriisi syvensi rajaa ja lisäsi köyhyyden leimaa entisestään.

Mikrohistorian traditioon sijoittuva väitöskirja erittelee pieneläjien kokemuksia ottaen huomioon sukupuolten erilaiset maailmat. Tutkimus perustuu neljän eri muistitietoaineiston analyysiin. Kirjan kertojat selviytyivät pulasta – kaikki eivät siihen kyenneet.

Köyhien moralisointi ja nöyryytys eivät ole väistyneet tämän päivän yhteiskunnasta. Sen takia köyhyyden aineettoman ja aineellisen tason historiallinen tutkimus voisi auttaa ymmärtämään tämän päivän köyhyyden monitasoista ilmiötä.