Politiikan paluu : Globalisaatioliike ja julkisuus

Abstract

The struggle over globalization has arguably been the most important debate in world politics of the 2000’s. This study maps the origins of this debate, its most important actors and its results so far. The focus is on the Global Justice Movement which launched the globalization debate to the mass media spotlight. Particular attention is given to the World Social Forum, the movement’s global gathering, analyzed as a new form of global publics. The mediation of the debates initiated by these publics to the Finnish national context is analyzed at two levels: First, through forums for policy debate such as the Helsinki Process on Globalization and Democracy and second, through the public debate in the Finnish mass media.

The study proves many common assumptions about the Global Justice Movement wrong. Rather than being a marginal actor, the movement is the initiator of the whole debate. Combining expert knowledge to carnevalistic demonstrations rarely seen in Finland, the movement gains more public attention and more members in Finland than in many other European countries. The political and economic elites are not just adversaries of the movement. Rather, the Finnish elite is divided in two. Some top politicians starting from the president and the minister for foreign affairs adopt many of the movement’s claims. Later, the business elite, with support from the nation’s largest newspaper, begins a counterattack to challenge the movement and its allies.

The return of politics staged by the movement is, first and foremost, a phenomenon in the public sphere. Two downward trends, the decline of party politics and the traditionally strong Finnish field of politically oriented civic associations remain unchanged. This allows for the conclusion that we are witnessing a move from organizational politics towards politics in the public sphere.

The study develops a theoretical perspective on social movements as actors in the public sphere. It argues that movements have, in fact, played an important role in the very development of the democratic public sphere as we know it. In the light of this observation, the study assesses the potentials and the pitfalls of social movements and their related publics to global democracy. Methodologically, the most important contribution is the development of Public Justifications Analysis, a method for analyzing political claims in media debates and the ways in which these claims are justified.

Kamppailu globalisaatiosta määritteli vahvasti 2000-luvun maailmanpolitiikkaa, mutta myös kansallisen politiikan jakolinjoja. Tutkimus kertoo mistä julkinen keskustelu globalisaatiosta alkoi, kuka oli äänessä ja mitä saatiin aikaan. Erityisesti kirja keskittyy keskustelun julkisuuteen nostaneeseen globalisaatioliikkeeseen ja sen suurkokouksiin, Maailman sosiaalifoorumeihin. Kokouksia tarkastellaan uudenlaisina globaalin julkisuuden muotoina. Niissä käydyn keskustelun välittymistä Suomeen seurataan tutkimalla sekä Helsinki-prosessin kaltaisia asiantuntijajulkisuuksia että Helsingin Sanomien valtavirtajulkisuutta.

Tutkimus osoittaa monet yleiset globalisaatioliikettä koskevat käsitykset vääriksi. Liike ei ole keskustelun marginaalissa vaan keskiössä. Yhdistämällä asiantuntijatiedon käyttöä uusiin karnevalistisiin mielenosoittamisen tapoihin ja kansalaistottelemattomuuteen liike saa valtavasti huomiota, ja nostaa globalisaatiokeskustelun julkisuuden valokeilaan. Eliitistä löytyy liikkeelle paitsi vastustajia, myös liittolaisia. Joukko huippupoliitikkoja presidentistä ja ulkoministeristä alkaen adoptoi monet liikkeen keskeisimmistä argumenteista. Elinkeinoelämän eliitti puolestaan käy vastaiskuun Helsingin sanomien pääkirjoitustoimittajien avustuksella. Erilaisten oikeudenmukaisuuskäsitysten kiivas kamppailu globalisaatiokeskustelussa osoittaa myös, että puheet politiikan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.

Liikkeen aikaan saama politiikan paluu tapahtuu ennen kaikkea julkisuudessa. Kahta laskevaa trendiä, puoluepolitiikan ja poliittisesti orientoituneen järjestökentän alamäkeä, liike ei onnistu kääntämään. Tämä antaa aiheen väittää, että suomalaisessa politiikassa ollaan siirtymässä organisaatiovaikuttamisesta julkisuusvaikuttamiseen.

Liikkeen konkreettiset vaatimukset – valuutanvaihtovero, veroparatiisien lakkauttaminen ja köyhimpien maiden velkojen mitätöinti – ovat kaikki edenneet. Tähän on vaikuttanut paitsi globalisaatioliikkeen toiminta, myös mm. vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen ja vuonna 2007 alkaneen talouskriisin poliittiset seuraukset. Mikään vaatimuksista ei kuitenkaan ole toteutunut sellaisenaan.

Tutkimuksen näkökulma on julkisuusteoreettinen. Siinä esitetään, että yhteiskunnalliset liikkeet ovat olleet tärkeitä demokraattisen julkisuuden kehitykselle ja pohditaan, missä määrin uudet globaalit liikkeet ja julkisuuden muodot voivat edistää globaalia demokratiaa.