Kasvaneen yksinäisyyden tarinavirta : nuorten sosiaalinen luottamus ja integraatio Suosikin Jammu- ja Kimppa-palstojen kirjeissä vuosina 1997-1998 ja 2007-2008

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Kasvaneen yksinäisyyden tarinavirta - Nuorten sosiaalinen luottamus ja integraatio Suosikin Jammu- ja Kimppa-palstojen kirjeissä vuosina 1997-1998 ja 2007-2008 nuorten kokemaa sosiaalista luottamusta ja integraatiota.

Aineistooni kuuluu 48 lehden palstaa ja 347 nuoren kirjettä. Valtaosa kirjeistä on tyttöjen kirjeitä, mutta aineistooni kuuluu myös poikien kirjeitä ja neljänneksen verran sellaisia kirjeitä, joista kirjoittajan sukupuoli ei käy ilmi. Suurin osa aineistoon kuuluvista nuorista on 12-16 -vuotiaita.

Tutkin, kuinka nuoret ovat integroituneita perheeseen, vertaisryhmään, kouluun ja yhteiskuntaan. Näkökulmani mukaan lähiyhteisö on nuorten portti yhteiskuntaan integroitumisessa, jolloin kuva nuorten sosiaalisesta integraatiosta ja heidän kokemastaan luottamuksesta tai epäluottamuksesta piirtyy selkeimmin esiin juuri lähiyhteisön muodostavan perheen, vertaisryhmän ja koulun avulla.

Tarkastelen erityisesti integraation ja sosiaalisen luottamuksen heikentymistä, horjumista tai pettämistä. Analysoin aineistoani sisällönanalyyttisen teemoittelun ja diskurssianalyyttisen subjektiposition käsitteen avulla. Olen teemoitellut nuorten kokemat huolet erilaisiksi huolityypeiksi, heidän saamansa sosiaalisen tuen erilaisiksi tuen lähteiksi ja heidän kirjoittamansa kirjeet erilaisiksi tarinatyypeiksi. Subjektipositioiden analyysissä olen analysoinut nuorten tekemiä kategorisointeja perheen, ystävyyssuhteiden ja itsen alueella, tarinalinjoja tarinatyypeittäin sekä nuoren asemoitumista perheessä, vertaisryhmässä ja yhteiskunnassa.

Kartoitan tutkielmassani kuvaa nuorten huolista, heidän kokemastaan sosiaalisesta luottamuksesta ja integraatiosta sekä sosiaalisen luottamuksen ja integraation horjumisesta tai pettämisestä. Esitän tutkielmassani, kuinka nuorten sosiaalinen luottamus ja integraatio ovat tarkastelujaksolla heikentyneet. Hahmotan tekemäni analyysin perusteella neljä erilaista nuoren yhteiskuntaan asemoitumisen tyyppiä. Nämä tyypit ovat pettynyt, pelokas, kyseenalaistava ja luottavainen. Esitän myös, kuinka nuorten kokemien huolien painotus on muuttunut, ja keskittyy 2000-luvun aineistossa 1990-luvun aineistoa voimakkaammin itseen liittyviin vakaviin huoliin, kuten itsetuhoisuuteen.

Analyysini valossa myös nuorten perheeseen kohdistuvat huolet näyttävät lisääntyneen ja muuttaneen painotustaan, samoin nuorten ystävyyssuhteet ovat tulkintani mukaan 2000-luvulla 1990-lukua pinnallisempia ja kilpailuhenkisempiä. Aineistostani piirtyy myös tendenssi nuorten kokeman sosiaalisen integraation ja luottamuksen polarisoitumiseen.

Tutkielmani teoreettisen kehyksen muodostavat Talcott Parsonsin (Parsons ja Bales 1955) sosialisaatioteoria, Emile Durkheimin (1985) teoria itsemurhasta ja anomiasta sekä Robert K. Mertonin (1966) tekemä anomian käsitteen laajennus ja esittämät sopeutumistavat siihen.