The Development of the Concept of Music Education in Estonian Kindergartens, 1905-2008 : a Historical–Critical Overview

Abstract

The dissertation focuses on the development of music education in Estonian kindergartens and the factors influencing it, analysed in the historical perspective relying on post-positivist paradigm. The study is based on the factors and subjects’ views on kindergarten music education from 1905 to 2008, recorded in written sources or ascertained by means of questionnaire and interview. The dissertation deals with music’s functions, music education in retrospective, factors influencing child’s musical aptitude and development and teacher’s role in it through the prism of history. The formation of Estonian kindergarten music education and the phenomenon of its development have been researched by stages: the first manifestations of music in kindergarten in 1905 - 1940; the formation of the concept of music education in 1941 - 1967 and the application of a unified system in 1968 - 1990. The work also outlines innovative trends in music education at the end of the last millennium and the beginning of this century, in 1991 - 2008.

The study relies on a combined design and an analysis of historical archival material and empirical data. The empirical part of the study is based on the questionnaire (n=183) and interviews (n=18) carried out with kindergarten music teachers. The data has been analysed using both qualitative and quantitative methods. The subject of the research is the content and activity types of kindergarten music education and the role of music teacher in their implementation.

The study confirmed that fundamental changes took place in Estonian kindergarten music education due to the change in political power in the 1940s. Following the example of the Soviet system of education, music in kindergarten became an independent music educational orientation and the position of a professionally trained music teacher was established (1947). It was also confirmed that in the newly independent Estonian Republic under the influence of innovative trends a new paradigm of music education arose from the traditional singing-centred education towards the more balanced use of music activity types (attaching importance to the child-centred approach, an increase in the number and variety of activity types).

The most important conclusions made in the dissertation are that there has been improvement and development deriving from contemporary trends in the clear concept that has evolved in Estonian kindergarten music education over a century; professionally trained music teachers have had a crucial role in shaping it; and kindergarten music education is firmly positioned as a part of preschool education in Estonian system of education.

Key words: early childhood music education, history of music education, kindergarten music education, early childhood music teachers

Väitöskirja käsittelee virolaisen päiväkodin musiikkikasvatuksen kehitystä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä analysoimalla niitä historiallisesta näkökulmasta postpositivistisen paradigman nojalla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat tekijöiden ja subjektien kirjallisiin lähteisiin tallennetut tai kyselyjen ja haastattelujen avulla selvitetyt näkemykset päiväkodin musiikkikasvatuksesta vuosina 1905 - 2008.

Väitöskirjassa käsitellään musiikin tehtäviä, musiikkikasvatusta retrospektiivisesti, lapsen musiikillista kyvykkyyttä ja hänen kehitykseensä vaikuttavia tekijöitä sekä opettajan osuutta siinä historiallisesta näkökulmasta. Virolaisen päiväkodin musiikkikasvatuksen muodostumista ja ilmiön kehityskulkua on tutkittu vaiheittain: ensimmäiset musiikin ilmentymät lastentarhoissa 1905 - 1940, musiikkikasvatuksen konseptin muodostuminen 1941 - 1967 ja yhtenäisen järjestelmän vakiintuminen 1968 - 1990. Lisäksi eritellään viime vuosituhannen lopun ja tämän vuosisadan alun (1991 - 2008) uudenlaisia suuntauksia musiikkikasvatuksessa. Tutkimus perustuu kahden menetelmän yhdistelmään: arkistoaineiston ja empiirisen aineiston analyysiin. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu lomakekyselyyn (n = 183) ja päiväkotien musiikinopettajien haastatteluihin (n = 18). Tutkimuksen aiheina olivat päiväkodin musiikkikasvatuksen sisältö, toiminnan tyypit ja musiikinopettaja musiikkikasvatuksen toteuttajana.

Tutkimuksessa havaittiin, että virolaisen päiväkodin musiikkikasvatuksessa tapahtui olennaisia muutoksia vuonna 1940, kun valtiovalta vaihtui, pitää paikkansa. Lastentarhamusiikista tuli Neuvostoliiton opetusjärjestelmän mallin mukaan kokonainen ja itsenäinen musiikkikasvatuksen suunta, ja vuonna 1947 perustettiin asianmukaisen tutkinnon suorittaneen musiikinopettajan virka. Uudelleen itsenäistyneen Viron oloissa syntyi innovatiivisten suuntausten vaikutuksesta uusi päiväkodin musiikkikasvatuksen paradigma: perinteinen lauluvaltainen kasvatus vaihtui tasapainotettuihin musiikkitoiminnan tyyppeihin (lapsikeskeisen lähestymistavan kunnioittaminen, toimintatyyppien avartuminen ja monipuolistuminen).

Väitöskirjan keskeiset johtopäätökset ovat, että virolaisen päiväkodin musiikkikasvatuksessa vuosisadan kuluessa muodostunut selväpiirteinen konsepti on täydentynyt ja kehittynyt nykyajan ilmiöt huomioon ottavaksi, että asianmukaisen tutkinnon suorittaneen musiikinopettajan tehtävä konseptin kehittäjänä on olennainen ja että päiväkodin musiikkikasvatuksen asema varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osana Viron opetusjärjestelmässä on vankka.

Avainsanat: varhainen musiikkikasvatus, musiikkikasvatuksen historia, päiväkodin musiikkikasvatus, varhaisen musiikkikasvatuksen opettaja