| Nimeke: | Hiljainen tieto henkilöstön valinnassa : tutkimus työhaastatteluiden arvioinnissa hyödynnettävän tiedon hiljaisesta ulottuvuudesta |
| Muu nimeke: | Tacit Knowledge in Personnel Selection A study about the tacit dimension of knowledge in the context of employment interview evaluation |
| Tekijä: | Santanen, Kaisa |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, pedagogiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Education |
| Päiväys: | 2007-05-15 |
| Taso: | Pro gradu |
| Tiivistelmä: | Tässä tutkimuksessa lähestyttiin kysymystä siitä, mikä uuden työntekijän valinnan todella ratkaisee. Tutkimus kohdistui henkilöstön valitsijoiden hyödyntämään hiljaiseen tietoon työhaastatteluiden kontekstissa. Tieto määriteltiin parhaaksi saatavilla olevaksi näkemykseksi, joka estää toimimasta sattumanvaraisesti. Hiljainen tieto sai käsitteenä näin positiivisen arvolatauksen, ja se nähtiin osana henkilöstön valitsijoiden kehittyvää ammattitaitoa. Tutkimusaiheen valinta perustui yhteiskunnassa huomioituihin piirteisiin työhaastatteluiden määrän, ja niiden merkityksen kasvusta. Henkilöstön valitsijoiden eriytyessä yhä tiiviimmin omaksi ammattikunnakseen aihetta oli perusteltua lähestyä nyt kasvatustieteellisestä näkökulmasta. Ilmiön tarkastelua ohjasivat seuraavat tutkimusongelmat: 1) Mistä haastattelija etsii hiljaista tietoa työhaastattelun aikana? 2) Miten hiljaista tietoa työhaastattelun aikana saavutetaan? 3) Miten haastattelija perustelee saavuttamansa hiljaisen tiedon merkitystä valintaan vaikuttavana tietona?
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta työhaastatteluiden arviointiin työnkuvansa puolesta osallistuvaa henkilöstön valitsijaa. Haastattelun teemat liitettiin koskemaan kunkin henkilöstön valitsijan työyhteisössä hiljattain tapahtunutta valintapäätöstä, ja sitä edeltänyttä työhaastattelutilannetta valituksi tulleen työnhakijan kanssa. Hiljaisen tiedon käsitteellistämiseksi tutkimuksessa turvauduttiin tilanteen reflektiiviseen pohdintaan. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tuloksena hiljaisen tiedon kohde kulminoitui työhaastattelutilanteessa kolmeen osa-alueeseen: hakijan sanalliseen viestintään, hakijan sanattomaan viestintään, sekä työhaastattelun vuorovaikutukseen. Tiedon kohteeseen suunnatut havainnot näyttäytyivät intentionaalisina, ja niiden taustalle hahmoteltiin tiedolle esitettyjen vertauskohteiden avulla kolme skeeman osa-aluetta: kokemukset aikaisemmista työhaastattelutilanteista, hakijan työnhakupaperit sekä soveltuvuus työtehtävän vaatimuksiin. Kysymys tiedon saavuttamisesta avautui tarkasteltavaksi proseduraalisen tiedon käsitteellä. Henkilöstön valitsijoiden tavalle kohdata työhaastattelutilanteessa esiintyvä tieto löydettiin neljä erilaista, mutta toisiinsa yhdistyvää tietämisen ulottuvuutta: ymmärtävä, arvioiva, paljastava ja hyväksyvä tietäminen. Hiljaiselle tiedolle annettavan merkityksen perustelemisessa tarkastelunäkökulmaksi valittiin tiedon yhdistäminen henkilöstön valinnan alalla yleisimmin tunnustettuihin käytäntöihin. Tiedon merkitsevyyttä valintaan vaikuttavana tietona saatettiin vahvistaa yhteisöllisyyteen (muut ihmiset samaa mieltä), olosuhteisiin (työhaastattelun lyhyt kesto) tai apuvälineisiin (strukturoitu haastattelurunko) viittaamalla. Henkilöstön valintaprosessista tavoitettiin hiljaisen tiedon tarkastelun välityksellä uusia näkökulmia. Tutkimushaastatteluiden analysoinnin aineistolähtöisyyden piirteitä voitaneen hyödyntää soveltavin osin myös muihin konteksteihin kohdistetussa hiljaisen tiedon tutkimuksessa. |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |