| Nimeke: | Ajan niukkuus länsimaisessa kulttuurissa : "traditionaalisen" ja "modernin" aikajärjestelmän vertailua |
| Muu nimeke: | On the scarcity of time in Western culture: ”traditional” and ”modern” from a temporal perspective |
| Tekijä: | Pusa, Mika |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, sosiaaliantropologia Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology |
| Päiväys: | 1992-05 |
| Taso: | Pro gradu |
| Tiivistelmä: | Tutkielmassa tarkastellaan ajan niukkuutta länsimaisena kulttuuri-ilmiönä.
Avausosiossa lähestytään kriittisesti ajatusta, että sosiaalisen tai kulttuurisen ajan voitaisiin edes filosofiaan tai fysiikkaan tukeutuen hyväksyä edustavan jotain, mitä aika itsessään on. Inhimillinen aika – myös modernissa asussaan – ymmärretään ainoastaan käsitykseksi ajasta: tietoisuuden kategoriaksi, osaksi sosiaalisesti rakentunutta todellisuutta. Toisessa osiossa nousee esiin kysymys, eikö modernissa jokapäiväisessä elämässä yleisimmin käytetty aineellistava ajan suhteellisen riittämättömyyden metafora olisi niin ikään teoreettisesti kuvaus- ja selitysvoimaisempi kuin kulttuuristen aikojen vertailussa vakiintunut kahden geometrisen metaforan malli. Kolmas osio – traditionaalisen ja modernin aikajärjestelmän vertailu ajan runsauden ja niukkuuden lähtökohdasta – osoittaa kysymyksen aiheellisuuden. Luontoiskulttuureissa tuntematon ajan itseisarvo ja niukkuus sitoo yhteen modernin ajan osatekijät. Lopuksi sosiaalisena instituutiona helposti vähälle huomiolle jäävä ja tiedostettua huomattavasti merkityksellisempi moderni aikajärjestelmä näyttäytyy länsimaisen omakuvan osana, jonka lävitse arviot muunlaisista elämisen tavoista ovat suodattuneet. Arvoa ja niukkuutta korostava aikakäsitys on tunkeutunut arvoihin ja tätä kautta kulttuurinsisäisiin sosiaalisen normaaliuden samoin kuin vieraiden kulttuurien arviointeihin. Pohjimmiltaan – tähän päätelmään länsimaisuuden yhden tunnusomaisimman piirteen tarkastelu lopulta johtaa – ajan runsaus tai niukkuus palautuu ihmisen itsekäsitykseen, kulttuuriseen käsitykseen ihmisen asemasta maailmassa. |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |