| Nimeke: | Laminitis-related lesions and lameness detection in dairy cattle in Finland |
| Tekijä: | Kujala , Minna |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingfors universitet, veterinärmedicinska fakulteten University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Production Animal Medicine |
| Päiväys: | 2010-04-23 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Sorkkakuume ja ontuvien lehmien havainnointi suomalaisissa karjoissa
Terveet Sorkat yhteistyö-projektin avulla (yhteistyössä Suomen Rehu, Suomen sorkkahoitajien yhdistys ja Vetman) luotiin Suomeen 2002 kansallinen sorkkasairauksien rekisteröinti- ja tallennus-järjestelmä. Sen jälkeen tietopankki on siirtynyt Suomen Rehulta FABAlle, mutta tiedostoja käytetään edelleen nautojen jalkaterveyden parantamiseksi. Tässä väitöskirjassa vuoden 2003-2004 Terveet Sorkat aineiston 74410 merkintää (41087 lehmää 1430 tilalta) analysoitiin ja arvioitiin sorkkaterveyden riskien kartoittamiseksi. Pilottivuonna 2002 merkityksellisimmiksi sorkkasairauksiksi maatiloilla osoittautuivat vertymät anturassa, valkoviivan repeämä (WLD) ja anturahaavauma (SU), jotka ovat sorkkakuumeeseen liittyviä muutoksia ja joihin tutkimus keskitettiin. Sorkkasairauksien esiintyvyydet lypsykauden aikana ja mahdolliset riskitekijätarvioitiin monimuuttujamallien avulla. Ontumaa aiheuttavat WLD ja SU saivat elimistössä aikaan kokonaisvaltaisen tulehdusreaktion, mikä aiheutti seerumin akuutin faasin proteiinien pitoisuuksien nousun. Suomessa on ruokintaa yleisesti pidetty sorkkakuumeen ja sen seurauksien aiheuttajana. Nämä tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että ruokinnan merkitystä Suomessa on yliarvioitu. Suurimman riskin lehmille aiheuttivat rotu (Holstein-lehmillä suurempi riski kuin Ayrshire-lehmillä), poikimakerta (kerran poikineet ja vanhat lehmät ovat suurimmassa riskiryhmässä), navettatyyppi (pihatoissa lehmät herkempiä; kylmäpihatossa lehmät pärjäsivät parhaiten) ja ympäristö (parsimatot ehkäisivät sairastumisriskiä). Kuitenkin, mikäli karjassa on lisääntynyt riski sairastua sorkkakuumeeseen jonkun muun syyn takia, epäsopiva ruokinta saattaa pahentaa tai laukaista tilanteen. Maitotuotoksella ei sen sijaan löydetty yhteyttä sairastuvuuteen. Sorkkahoitajien välillä löydettiin suurta vaihtelua. Lisäksi sorkkahoitokertojen määrä vaikutti voimakkaasti tuloksiin, mikä kannustaa kehittämään sorkkahoidon laatua. Kasvava kiinnostuksen aihe - sorkkakuumeen lisäksi- on ontuvien lehmien tunnistaminen. Kehitimme automaattista ontuvan lehmän tunnistamismenetelmää käyttämällä lypsyrobotin alle asennettuja painojakaumalevyjä ja vertasimme tuloksia kävelytyskokeisiin ja sorkkahoito-merkintöihin. Loppuvaiheessa neuroverkkomalli ontuvien lehmien tunnistamiseksi oli valmis. Painojakaumalevyt antoivat mahdollisuuden objektiiviseen ontumien havaitsemiseen ja ovat tulevaisuudessa mahdollisuus suurien karjojen ontumisen seuraamiseen. Niiden käytöstä voisi myös olla hyötyä eri hoitomenetelmien ja lääkkeiden tutkimuksessa ontumasairauksissa. |
| Avainsanat: | eläinlääketiede |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |