Medicines information sources and services for consumers : A special focus on the Internet and people with depression

Abstract

The range of consumer health and medicines information sources has diversified along with the increased use of the Internet. This has led to a drive to develop medicines information services and to better incorporate the Internet and e-mail into routine practice in health care and in community pharmacies. To support the development of such services more information is needed about the use of online information by consumers, particularly of those who may be the most likely to use and to benefit from the new sources and modes of medicines communication.

This study explored the role and utilization of the Internet-based medicines information and information services in the context of a wider network of information sources accessible to the public in Finland. The overall aim was to gather information to develop better and more accessible sources of information for consumers and services to better meet the needs of consumers. Special focus was on the needs and information behavior among people with depression and using antidepressant medicines.

This study applied both qualitative and quantitative methods. Consumer medicines information needs and sources were identified by analyzing the utilization of the University Pharmacy operated national drug information call center (Study I) and surveying Finnish adults (n=2348) use of the different medicines information sources (Study II). The utilization of the Internet as a source of antidepressant information among people with depression was explored by focus group discussions among people with depression and with current or past use of the antidepressant(s) (n=29, Studies III & IV). Pharmacy response to the needs of consumers in term of providing e-mail counseling was assessed by conducting a virtual pseudo customer study among the Finnish community pharmacies (n=161, Study V).

Physicians and pharmacists were the primary sources of medicines information. People with mental disorders were more frequent users of telephone- and Internet-based medicines information sources and patient information leaflets than people without mental disorders. These sources were used to complement rather than replace information provided face-to-face by health professionals. People with depression used the Internet to seek facts about antidepressants, to share experiences with peers, and for the curiosity. They described that the access to online drug information was empowering. Some people reported lacking the skills necessary to assess the quality of online information. E-mail medication counseling services provided by community pharmacies were rare and varied in quality.

Study results suggest that rather than discouraging the use of the Internet, health professionals should direct patients to use accurate and reliable sources of online medicines information. Health care providers, including community pharmacies should also seek to develop new ways of communicating information about medicines with consumers. This study determined that people with depression and using antidepressants need services enabling interactive communication not only with health care professionals, but also with peers. Further research should be focused on developing medicines information service facilitating communication among different patient and consumer groups.

Internetin käyttö lääketiedon lähteenä on lisääntynyt. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita terveydenhuollon ammattilaisille ja lääkeinformaatiopalveluiden tarjoajille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa taustatietoa kuluttajille suunnattujen lääketiedon lähteiden ja lääkeinformaatiopalveluiden kehittämiseen Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä erityisesti Internetin käyttöä masentuneiden lääketiedon lähteenä.

Tutkimus perustui Yliopiston Apteekin tietopalveluun soitettuihin reseptilääkkeitä koskeviin puheluihin (n=942), Suomen aikuisväestöä edustavaan kyselytutkimukseen (n=2348), kuuteen masentuneille suunnattuun ryhmäkeskusteluun (n=29) sekä apteekkien sähköpostineuvontaa testaaviin masennuslääkkeisiin liittyviin sähköpostikyselyihin (n=161).

Lääkärit ja apteekkien farmaseuttinen henkilökunta osoittautuivat kuluttajien pääasiallisiksi lääketiedon lähteiksi. Masennuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä kärsivät hakivat lääketietoa muuta väestöä yleisemmin Internetistä, puhelinpalvelusta sekä lääkkeiden pakkausselosteista. Internetistä haettiin pääasiassa lääkäreiltä ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta saatua tietoa täydentävää tietoa. Internetin etuna muihin tiedonlähteisiin nähden ryhmäkeskusteluihin osallistujat pitivät mahdollisuutta kuulla vertaisten kokemuksia masennuslääkkeiden käytöstä sekä mahdollisuutta saada tietoa intiimeistä ja leimautumisen pelkoa aiheuttavista asioista nimettömänä ja kasvottomana. Osa kuitenkin koki, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia arvioida Internetistä löytämänsä tiedon laatua. Haastateltavat arvostivat mahdollisuutta saada luotettavaa lisätietoa lääkkeistään Internetin kautta terveydenhuollon ammattilaisilta. Tutkimusajankohtana vuonna 2005 noin kolmannes apteekeista tarjosi kuluttajille mahdollisuutta kysyä lääkkeistä kotisivujensa kautta, mutta palvelu ei ollut vielä kovin aktiivisesti käytössä.

Tämän tutkimuksen perusteella masentuneet ja masennuslääkkeitä käyttävät ovat kuluttajaryhmä, joka erityisesti voisi hyötyä Internetistä lääkeinformaatiokanavana. Apteekkien ja muun terveydenhuollon tulisi kehittää uusia ja nykyisiä lääkeinformaatiopalveluja. Kehitystyössä tulisi ottaa huomioon vuorovaikutteisuus ja erityisryhmien, kuten masentuneiden, tarve saada tietoa lääkkeistä ja vertaisten lääkkeiden käyttökokemuksista turvallisessa ja luotettavassa viestintäympäristössä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan eri kuluttaja- ja potilasryhmien tarpeista sekä lääketiedon hakukäyttäytymisestä.