| Nimeke: | Target Cell Topography and Cytoskeletal Reorganization in Natural Killer Cell Activity |
| Muu nimeke: | Kohdesolun topografia ja solutukirangan uudelleenjärjestäytyminen luonnollisten tappajasolujen, NK-solujen, aktivaatiossa |
| Tekijä: | Helander, Tuula |
| Muu tekijä: | Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliinisteoreettinen laitos Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, Haartman institutet University of Helsinki, Faculty of Medicine, Haartman Institute, Pathology |
| Päiväys: | 2010-03-26 |
| Taso: | Väitöskirja (artikkeli) |
| Tiivistelmä: | Väitöskirjatyössäni olen tutkinut, miten luonnolliset tappajasolut, NK-solut, erottavat terveet solut virus-infektoituneista tai pahanlaatuisista soluista.
Luonnolliset tappajasolut (Natural Killer cells, NK-solut) ovat veren valkosoluja, jotka tuhoavat syöpäsoluja ja virusten infektoimia soluja ilman aikaisempaa immunisaatiota. Tapa, jolla NK-solut tunnistavat kohteensa, on eräs immunologian keskeisistä ongelmista. Yleisesti on ajateltu, että myös NK-solut tunnistaisivat jotakin vierasta T- ja B-solujen tapaan. Elimistölle vieraita NK-solujen kohderakenteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Väitöskirjatyössäni olen paljastanut ensimmäisen mekanismin, jolla normaali rakenne muuttuu NK-solujen kohteeksi. Kohdesoluna käytimme soluhybridiä, jossa oli sekä hiiren että ihmisen kromosomeja. NK-solut tuhosivat tehokkaasti kohdesoluja, jotka sisälsivät ihmisen kromosomin 6. Sellaisia hybridisoluja, joista kromosomi 6 puuttui ei tapettu juuri lainkaan. Tulos osoitti, että kromosomissa 6 sijaitsee joko kohderakennetta koodaava tai sitä säätelevä geeni (tai geenejä), joka laukaisee NK-solutapon. Jatkotuloksemme osoittivat, että yksi normaalirakenne, solujen välistä tarttumista välittävä molekyyli, ICAM-2, muuttuu NK-solujen kohderakenteeksi. Havaitsimme, että ICAM-2 uudelleenjärjestäytyy herkissä kohdesoluissa solu-ulokkeiden päähän tihentymiksi, "kuumiksi pisteiksi", joissa sen määrä riittää NK-solutunnistukseen. Osoitimme myös, että solun tukirangan aktiiniin sitoutuva proteiini, ezrin (sijaitsee ihmisen kromosomissa 6), säätelee solu-ulokkeiden muodostusta ja ICAM-2:n uudelleenjärjestäytymistä. NK-solut toimivat ensilinjan puolustuksessa eritoten virusten infektoimia soluja vastaan. Keskeinen kysymys viruksen herkistäessä solun tappajasoluille on, mikä viruksen geeni tai geenit aiheuttaa NK-solutapon. Olemme tutkineet erilaisia Semliki Forest Viruksen (SFV) kandidaattigeenejä, jotka ekspressoituvat infektion alussa. Olemme osoittaneet, että infektion varhaisessa vaiheessa ekspressoituva viruksen tuottama säätelyproteiini, nsP1, herkistää kohdesolut NK-tapolle. NsP1 aiheuttaa solu-ulokkeiden muodostusta, joihin ezrin uudelleenjärjestäytyy, ja joihin NK-solut yleensä tarttuvat. NsP1 on ainakin yksi NK-solujen tapon laukaiseva virusproteiini, ja se yksinään herkisti NK-solutapon yhtä vahvasti kuin koko virus (SFV). Tulostemme perusteella esitän uuden mallin, jolla NK-solut erottavat muuntuneet solut terveistä: NK-solut eivät tunnistakaan mitään vierasta kohdesolun pinnalla vaan solun normaali pintaproteiini uudelleenjärjestäytyy solukalvolla tihentymiksi muuntuneissa soluissa (esim. virusinfektiossa), jolloin pintaproteiinien suhteellinen osuus kasvaa, ja tämä riittää aktivoimaan NK-solutapon. Kohdesolun pintaproteiinin uudelleenjärjestäytyminen on solun tukirangan säätelemää, joten voidaan sanoa, että NK-solut tunnistavat myös muuntuneen (sairaan) solun tukirangan. |
| Avainsanat: | syöpäimmunologia, patologia |
| Näytä kaikki kuvailutiedot | |